Ajatuksia-teemakuva | Paikkatietomies

Paikkatietomiehen uudenvuodenlupaus vuodelle 2018

Tässä artikkelissa tehdään yksi jos toinenkin uudenvuodenlupaus. Kuten hyvin tiedämme, on uudenvuodenlupauksilla tapana jäädä usein toteutumatta. Sisäinen inhorealisti kehottaakin lukijoita pitämään em. lausahdus mielessä tätä postausta ja sen jälkeen ilmestyneitä postauksia lukiessa.

Paikkatietomies.fi -blogisivusto on iältään vielä nuori  ja paikkatietoasioiden kanssa työskenteleville tuntematon sivusto. Tärkein tavoite vuodelle 2018 onkin lisätä tämän blogin tunnettavuutta paikkatietoammattilaisten keskuudessa. Blogi tuskin koskaan tulee tavoittamaan suurta massaa, sillä kyse varsin pienelle kohderyhmälle suunnatusta erikoissivustosta, joten tavoitteet ovat hyvin maltilliset.

Tunnettavuutta pyrin lisäämään varsin perinteisin keinoin: tuottamaan blogiini kiinnostavia sisältöjä ja optimoimalla blogisivustoa siten, että hakukoneet löytävät sivuston paremmin. Hakukoneoptimointia opetellaankin sitten ns. kantapään kautta menetelmällä.

Yhteiskuntarakenteen seurantatiedoista tukea maankäytön suunnitteluun

Sisältöpuolella tulossa on mm. ajatuksia siitä, kuinka kaupunkien ylläpitämissä rekistereissä olevia tietoja (mm. väestötiedot, rakennustiedot ja kaavojen varantotiedot) voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelun tausta-aineistoina mahdollisimman tehokkaasti. Eräs ratkaisu tähän on automaattisten tilannekuvien muodostaminen keskeisimpien rekisterien sisällöistä ja niiden sisältämän tietosisällön esittäminen soveltuvilla aluerajauksilla. Olen ollut kehittämässä tällaista ns. automaattisesti päivittyvien tilannekuvien ratkaisua nykyisissä työtehtävissäni. Kehittämämme ratkaisu perustuu ainoastaan avoimen lähdekoodin sovelluksiin, joista GDAL/og2ogr hoitaa analysoitavien aineistojen kopiomisen eri tietolähteistä analyysitietokantaan. Varsinainen äly on toteutettu PostGIS-tietokantaan luoduin proseduurein, joihin on olosuhteiden pakosta jouduttu rakentamaan valmiudet erilaisten geometriavirheiden ja tuonnissa ilmenevien virhetilanteiden hanskaamiseksi. PostGIS-tietokantaan luodut aineistot julkaistaan OGC-rajapinnoille GeoServer-paikkatietopalvelinohjelmiston avulla mm. WMS- ja WFS-tasoiksi. WMS-tasojen visualisointi toteutetaan SLD-tyylikielellä. Lopputulosta voi tarkastella aikanaan Tampereen kaupungin karttapalvelussa (Oskari.org -toteutus) tai suoraan rajapinnoilta vaikkapa QGIS-sovelluksella. Toiveissa olisi, että saisimme julkaistua seurannan tilannekuvat avoimena aineistona, jolloin voisin havainnollistaa toteutusta karttaupotusten avulla. Tässä vaiheessa on vielä tyytyminen pariin kuvaruutukaappaukseen.

 

Automaattisten tilannekuvien muodostaminen keskeisimmistä kaupunkien ylläpitämistä rekistereistä ja niiden sisältämän tietosisällön esittäminen soveltuvilla aluerajauksilla parantaa tietojen käytettävyyttä maankäytön suunnittelussa.

 

Väestönmuutos-tilannekuva
Väestönmuutos-tilannekuva. Vasemmalla seuranta-aluetasoinen tarkastelu ja oikealla ruututasoinen tarkastelu.
Kaava- ja tonttivaranto -tilannekuva
Kaava- ja tonttivaranto-tilannekuva. Vasemmalla ruututarkastelu ja oikealla seuranta-aluetasoisen tarkastelu.

Paikkatietosoftaa Pyreineiltä – gvSIG

Sovelluspuolella tavoitteena on opiskella/ottaa käyttöön uusi sovellus. Eräs vaihtoehto QGIS-paikkatietosovellukselle on gvSIG, jota aion demoilla yksinkertaisessa peruskäytössä. Toteutan paikkatietoanalyysit mielelläni PostGIS-tietokannassa, joten allekirjoittaneelle peruskäyttö tarkoittaa sitä, että sovellus lukee/kirjoittaa hyvin mm. PostGIS-tietokantaa (+ sisältää kelvollisen toteutuksen kyselyjen ajamiseksi kantaan) ja osaa hakea taustakartta-aineistot (autentikoiduilta) WMS- ja WMTS-rajapinnoilta. Työpöytäkäytössä olevan paikkatietosovelluksen on hyvä hanskata myös karttaesitysten tulostamiseen liittyvät toiminnot, joten myös näitä asioita tullaan testailemaan. GvSIG-ohjelmistoa olen käyttänyt viimeksi yliopistossa avoimiin paikkatietojärjestelmiin keskittyneellä kurssilla. Muistikuvat tuolta ajalta ovat hitusen hatarat, mutta hieman kankeahkolta ko. sovellus tuolloin vielä vaikutti. Toivotaan, että kehitys on vienut gvSIG:n käyttökokemuksen siinä määrin uudelle tasolle, että se voisi kilpailla QGIS:n kanssa edes samassa sarjassa. Luvassa on siis esittely gvSIG-paikkatietosovelluksesta ja kenties pieni ohje, jolla tietokannat ja rajapinnat saa auki.

Aika kultaa muistot – ja paikkatietoaineistot

Kolmas teema, jota esittelen blogissani vuonna 2018, on paikkatietoaineistojen ajallinen ulottuvuus. Useat avoimen lähdekoodin paikkatietosovellukset mahdollistavat ajallisen ulottuvuuden ottamisen mukaan analysointiin ja visualisointiin. Tuki ajallisen ulottuvuuden esittämiseen on mahdollista mm. QGIS-paikkatietosovelluksella erillisen Time Manager -lisäosan avulla. Time Manager -lisäosan käyttö vaatii, että paikkatietokohteen ominaisuustietona on ajallista ulottuvuutta kuvaava attribuutti. Tässä blogissa julkaistavaa blogipostausta odotellessa suosittelen tutustumaan Twitterissä erään paikkatietokollegan upeisiin aikasarjavisualisointeihin. Toinen ajallista ulottuvuutta tukeva avoin paikkatietosovellus on GeoServer, joka mahdollistaa aikaulottuvuuden hyödyntämisen WMS-karttakuvan palauttavan GetMap-pyynnön parametrina. Aikaulottuvuuden hyödyntäminen GeoServerillä vaatii, että taso on konffattu oikein palvelimelle. Esimerkkitoteutus GeoServer-palvelimen konffaamisesta ja aikaulottuvuutta demonstroivia GetMap-pyyntöjä on siis luvassa. Aineistoksi koetan valkata jonkin avoimen datan, jotta jokaisella olisi mahdollisuus kokeilla samaa omissa järjestelmissä.

 

Useat avoimen lähdekoodin paikkatietosovellukset mahdollistavat ajallisen ulottuvuuden ottamisen mukaan analysointiin ja visualisointiin.

 

Paljon mielenkiintoista sisältöä on siis tulossa. Sen tarkempaa aikataulua em. artikkeleille en valitettavasti osaa vielä sanoa. Blogin kirjoittamiseen käytettävissä oleva aika/mielenkiinto vaihtelee ja välillä blogia kirjoittelee suorastaan into piukeana. Välillä taas on ns. virta lopussa ja blogin kirjoittaminen ei voisi vähempää kiinnostaa. Vastaan tulee takuulla myös sellaisia aiheita, joita ei tässä mainittu, mutta joista tulee kirjoitettua jotakin. Pysykää siis kuulolla.

Paikkatietomies.fi toivottaa lukijoilleen onnea ja menestystä vuodelle 2018!

4 COMMENTS
  • J. Mäkinen
    Vastaa

    Kiitos ajatuksista. Mitä sää ehdotat uudeksi kaavoituksen ja kartantuotannon ratkaisuksi kaupungille korvaamaan vanhetunutta sillisalaattia? Yksi laaja vai useampia pienempiä. Joka olisi myös turvallisesti ylläpidettävissä. Ja onks nyky muotoinen rekisteri oikea tapa hallita tietoa vielä jatkossakin? Tarjottavista ratkaisuista en oikein saa tolkkua.

    1. Paikkatietomies
      Vastaa

      Kiitos viestistäsi. Kaavoituksen ja karttatuotannon tarpeita voisi ajatella tyydyttävän avoimen lähdekoodin sovelluksista mm. QGIS-työpöytäsovelluksella (paikkatietojen editointi, tuottaminen ja analysointi), PostGIS-tietokannalla (paikkatietojen säilytys, mahdollinen automatisoitu analysointi/tiedon laadun ylläpito, verkostoanalyysit ym.) ja GeoServer-palvelimella (INSPIREn mukaiset katselu- ja latauspalvelut ja OGC-rajapinnat). Eri aineistolähteiden välisissä muunnoksissa voi käyttää lisäksi GDAL-komentorivisovellusta. Katselu- ja latauspalvelujen toteuttamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi OpenLayers-kirjastoon perustuvaa ratkaisua tai ottaa käyttöön Suomessa kehitetty Oskari-karttapalvelu (mm. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-karttapalvelu toimii tällä alustalla).

      Koko systeemin korvaaminen yhdellä kertaa avoimilla ratkaisuilla tuskin on järkevää, vaan asiassa kannattaa edetä pala kerrallaan. Esimerkiksi QGIS-paikkatietosovellus on helposti omaksuttavissa oleva (suomenkielinen) sovellus, joka lukee ja kirjoittaa useita vektori- ja rasteriaineistoja, tietokantajärjestelmiä (esim. Oracle ja MSSQL) unohtamatta. QGIS:llä onnistuu myös mm. paikkatietoaineistojen kolmiulotteinen visualisointi erillisen lisäosan avulla ja karttatulosteiden laadinta.

  • J.Mäkinen
    Vastaa

    Osaatko sanoa, pystyykö QGISIllä tekemään maankäytön suunnittelu tehtävissä ( myös kaavoitus) kaikki sen, minkä GVSIGllä. GVSIG on mulle tuntematon. Tunnetko sää ArGGIS Pron? Sopisiko se yleisvälineeksi näihin tehtäviin, näin sen ja siinä 3D ominausuudet mukana.

    1. Paikkatietomies
      Vastaa

      QGIS on näkemykseni mukaan edistyneinen avoimen lähdekoodin paikkatietojen käsittelyyn ja analysointiin kykenevistä ns. työpöytäsovelluksista. QGIS:n avulla onnistuu hyvin esimerkiksi erilaisten karttaesitysten laatiminen, tietokannoissa olevien aineistojen hyödyntäminen/ylläpitäminen ja rajapintapalveluiden käyttö. QGIS:n toiminnallisuutta saa laajennettua mieleisekseen lisäosilla, jolloin QGIS kykenee esimerkiksi perustason kolmiulotteisten visualisointien (QGIS2threejs-lisäosa) ja saavutettavuussanalyysien (pgRouting Layer -lisäosa + koneelle asennettu reitittämiseen kykenevä PostGIS-tietokanta). Varsinaiseen 3D-suunnitteluun QGIS ei vielä ainakaan taivu, mutta QGIS:n kolmosversiossa (tulossa) on uusia ominaisuuksia, jotka saattavat muuttaa tilannetta. Toisin sanoen QGIS:llä voi klaarata huomattavan suuren määrän maankäytön suunnittelun yhteydessä toteutettavasta paikkatietokäytöstä. GvSIG tuskin taipuu niin monipuoliseen käyttöön kuin QGIS, mutta perustason paikkatietoanalyysit, tietokantojen hyödyntäminen ja rajapintojen käyttö pitäisi silläkin olla mahdollista. Palaan tähän asiaan myöhemmin tänä vuonna erillisen artikkelin merkeissä.

      ESRI:n ArcGIS Pro on kenties edistynein työpöytäkäyttöön soveltuva kaupallinen paikkatietojärjestelmä, jolla onnistuu mm. monipuoliset paikkatietoanalyysit, rajapintojen hyödyntäminen ja tietokantojen ylläpito. Myös karttatulosteen laadintatyökalut ovat ArcGIS-järjestelmissä erinomaiset. ArcGIS järjestelmässä oli ainakin aikaisemmin hyvät ominaisuudet paikkatiedon 3D.visualisointiin (olen käyttänyt mm. ArcGlobea ja ArcSceneä), mutta en osaa varmaksi sanoa, kuinka se soveltuu varsinaiseen kolmiulotteiseen suunnitteluun. Näillä osa-alueilla ovat perinteiset CAD-ohjelmistot (esim. AutoCAD ja Bentley MicroStation) vahvoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *