Tällä sivulla olevan tekstin luettuasi tiedät millainen henkilö paikkatietomies.fi-sivuston takana häärii. Kyseessä ei ole mikään nimimerkin taakse piiloutuva mysteerihahmo, vaan ihan ehta itäsuomalainen paikkatietoammattilainen.
Olen Jarno Kinnunen, 37-vuotias paikkatietoammattilainen Ylämyllyltä Pohjois-Karjalasta. Koulutukseltani olen geoinformatiikkaan erikoistunut maantieteilijä. Geoinformatiikan kontekstissa olen erityisen kiinnostunut paikkatietoanalytiikasta ja avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksista.
Työuraa paikkatietoalalta on takana jo reilu vuosikymmen. Monenlaista paikkatietohommaa on tänä aikana tullut tehtyä. Tutuksi ovat tulleet monet paikkatietojen käsittelyyn liittyvät sovellukset ja -teknologiat, niin kaupalliset kuin avoimetkin. Konsulttialalla olevan päätyöni ohella tarjoan myös riippumatonta paikkatietokonsultointia.
Jos haluat tutustua tarkemmin CV:heni, löydät sen LinkedIn-palvelusta tai webbiversiona täältä (suojattu toistaiseksi salasanalla). Jos haluat ottaa minuun yhteyttä, niin alta näet vaihtoehtoja:
Omaa suhdettani paikkatietomaailmaan kuvaa parhaiten käsite rakkaudesta lajiin. Syksyllä 2017 syntyi ajatus tästä paikkatietomies-blogista. Sittemmin olen toiminut osana OSGeo Suomi ry:n hallitusta ja edistänyt myös näin avoimuuden ajatusta paikkatietoalalla.
Ketterästi ja kustannustehokkaasti avoimilla paikkatietosovelluksilla
Syitä siihen, miksi suosin avoimia paikkatietosovelluksia, on useita. Tärkeimmäksi syyksi on vuosien saatossa noussut joustavuus. Avointen sovellusten toimintoja voi laajentaa ketterästi lisäosilla eikä toiminnot ole sidoksissa millekään tietylle toimialalle kehitettyyn järjestelmään tai toimintatapaan. Joustavuudeksi lasken myös sen, että voin ajaa samoja sovelluksia niin Windows-, macOS- kuin Linux-koneissakin.
Toinen merkittävä syy on hinta. Avoimet sovellukset kulkevat kätevästi mukana koko työuran ajan eikä niiden käyttämisestä synny kustannuksia. Ajatus siitä, että palkatessasi organisaatioosi paikkatieto-osaajan sitoutuen samalla pahimmillaan jo useiden tuhansien eurojen ohjelmistolisenseihin, on mielestäni kestämätön.
Kolmas syy on jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittämismahdollisuudet. Oma esimerkkini on PostGIS-tietokanta, mitä aloin ottamaan haltuun tavoitteellisesti pro gradu -tutkielmassani. Tilanne on nykyisellään se, että enää mielelläni tee mm. geoprosessointia muualla kuin PostGIS-tietokannassa, sillä PostGIS-tietokannan spatiaalifunktiot mahdollistavat paljon ja vähän pälle. Lisäksi SQL-kielisiin skripteihin perustuvat paikkatietoanalyysit dokumentoivat itse itsensä ja ne on helppo toistaa tarvittaessa. Tietokanta on myös mitä mainioin paikka säilöä erilaisia aineistoja – ei enää kymmenittäin epämääräisiä työtiedostoja levyn nurkalla.
Paikkatietomiehen työkalupakki
Avointen paikkatietosovellusten maailmasta ei löydy kaiken kattavaa kokonaisratkaisua millekään alalle ja jokaiseen business caseen, ja hyvä niin. Tarjolla on sen sijaan omassa lokerossaan mainioita sovelluksia ja teknologioita, jotka keskustelevat toistensa kanssa ja tulevat hyvin toimeen keskenään. Omassa pakissani on monenlaista teknologiaa; niiden avulla syntyy tarvittaessa vaikkapa kokonainen organisaation paikkatietoinfrastruktuuri jos niin halutaan.
Vilkaise tästä Paikkatietomiehen työkalupakkiin
QGIS-paikkatietojärjestelmän avulla voidaan hyödyntää lukuisista eri paikkatietolähteistä peräisin olevia paikkatietoaineistoja, toteuttaa paikkatietoanalyyseja ja laatia näyttäviä karttaesityksiä. QGIS hanskaa kaikki OGC-rajapinnat, yleisimmät tiedostopohjaiset paikkatietoformaatit ja yleisimmät tietokantajärjestelmät.
PostgreSQL-tietokanta PostGIS-laajennoksella on suorituskykyinen relaatiotietokantajärjestelmä lukuisiin paikkatietohaasteisiin. PostGIS-tietokantaa voi käyttää paikkatietoanalyyseihin (kuten reititykseen ja verkostoanalyyseihin) ja pistepilviaineistojen käsittelyyn tai sitten ihan vaan paikkatietoaineistojen säilyttämiseen ja monikäyttäjätuen toteuttamiseen Myös muiden kuin paikkatietoaineistojen analysointi ja säilytys onnistuu erinomaisesti.
GeoServer-paikkatietopalvelimen avulla voidaan jaella paikkatietoaineistoja järjestelmistä toisiin OGC-rajapintoja hyödyntäen sekä julkaista näyttäviä skaalautuva webbikarttoja WMS-rajapinnalta SLD-tyylein visualisoituna. GeoServeriä voidaan käyttää joko selainpohjaisesta käyttöliittymästä tai REST-komennoin. GeoServer yhdessä PostGIS-tietokannan kanssa on lyömätön yhdistelmä ja toimii kuten se kuuluisa junan vessa. GeoServerin avulla voi toteuttaa mm. WMS-, WMTS-, WFS-, WFS-T ja WCS-rajapintoja.
GDAL-ohjelmakirjaston avulla voidaan toteuttaa niin vektori- kuin rasterimuotoisten paikkatietoaineistojen välisiä muunnoksia. GDAL on parhaimmillaan suurten datamassojen sarjakäsittelyssä ja dataputkissa, sillä sitä voidaan ajaa komentoriviltä erilaisissa FOR-silmukoissa tai kutsua esimerkiksi Python-ohjelmointikielen avulla.
Oskari-karttapalvelualustan avulla voidaan luoda selainpohjainen geoportaali, missä käyttäjien käyttöoikeuksia hallitaan roolipohjaisilla käyttöoikeuksilla. Oskariin voidaan kytkeä OGC-rajapintoja esimerkiksi GeoServer-paikkatietopalvelimelta. Oskarin avulla voidaan julkaista ns. RPC-rajapinnan avulla ohjattavia karttaupotuksia. Oskari on kotimainen taidonnäyte paikkatietosovellusten kehittämisestä.
Mergin Maps -mobiilisovelluksen avulla voidaan kerätä tietoa maastossa älypuhelimen toimintoja hyödyntäen. Mergin Maps toimii saumattomasti yhteen QGIS-paikkatietosovelluksen kanssa. QGIS-paikkatietosovelluksessa luodaan työtila, mikä sitten synkronoidaan Mergin Maps -mobiilisovellukseen. Synkronointi tapahtuu erillisen QGIS-lisäosan ja Mergin-pilvipalvelun avulla. Mergin Maps toimii sekä iOS-, että Android-alustoilla.
Paikkatietolasit päähän ja rattaat pyörimään
Sen lisäksi, että sukellan mielelläni syvälle paikkatietoteknologioiden syvään päähän, minulla on myös erityistä innostusta tunnistaa erilaisista, jo olemassa olevista prosesseista ja toimintatavoista sellaisia kohtia, joita voisi rikastaa tehokkaammalla paikkatietojen hallinnalla. Monesti on tarvittu myös taitoa konkretisoida paikkatietomaailman tarjoamia mahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät puhu paikkatietoa.
Oma substanssiosaaminen liittyy nykyään vahvasti rakennetun ympäristön suunnitteluun ja siellä syntyvien paikkatietojen hallintaan. Nykyään puhutaan paljon digitalisaatiosta ja digitalisaatio onkin heittänyt huiman haasteen myös tälle alalle. Enää ei voida toimia tiedostoja siirtelemällä ja kaksiulotteista paperikarttaa tuottaen. Tarvitaan tietomalleja, toimivia rajapintoja ja avoimia monikäyttöisiä standardeja, jotka takaavat eri prosesseissa syntyvien tietojen yhteentoimivuuden.
Digitalisaatio haastaa niin vakiintuneet toimintatavat kuin entuudestaan käytössä olevat tietojärjestelmätkin. Digitalisaation edistämiseen avoimet paikkatietosovellukset ja -teknologiat tarjoavat osaavissa käsissä erittäin hyviä kustannus-hyöty-suhteen omaavia ratkaisuja. Avoimilla paikkatietoteknologioilla voi tehdä kustannustehokkaasti ketteriä digikokeiluja. Heitetään siis vanhalla ja kankealla softalla vesilintua, ja otetaan tilalle notkea ja kustannustehohas vaihtoehto FOSS4G-pinkasta.
Ollaanko yhteyksissä?
Twitterin, Mastodonin ja LinkedInin lisäksi minuun voi ottaa yhteyttä myös perinteisimpiä kanavia myöten. Voit soittaa minulle numeroon +358 44 046 8510 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen paikkatietomies at gmail.com. Voit lähettää minulle myös WhatsApp-viestin. Alla nappulat erityisesti mobiililaitteiden käyttäjille.
Voit myös käyttää alla olevaa yhteydenottolomaketta. Täytä lomakkeeseen nimesi, sähköpostiosoitteesi, palautteesi ja paina lopuksi sinistä Lähetä yhteydenotto -painiketta. Täytäthän kaikki lomakkeessa olevat kentät, niin vältyt erinäisiltä virheilmoituksilta. Pyrin vastaamaan palautteeseesi mahdollisimman pian.
