Paikkatietomiehen tarina - paikkatietomies.fi

Paikkatietomiehen tarina – avointa paikkatieto-osaamista

Tällä sivulla olevan tekstin luettuasi tiedät millainen henkilö paikkatietomies.fi -sivuston takana häärii. Kyseessä ei ole mikään nimimerkin taakse piiloutuva mysteerihahmo, vaan ihan ehta ilmaa hengittävä ja ihmisten ilmoilla liikuskeleva paikkatietoammattilainen.

Olen Jarno Kinnunen, reilu kolmekymppinen paikkatietoammattilainen Ylämyllyltä Pohjois-Karjalasta. Koulutukseltani olen geoinformatiikkaan erikoistunut maantieteilijä. Geoinformatiikan kontekstissa olen erityisen kiinnostunut paikkatietoanalytiikasta ja avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksista. Yhteystietoni löydät sivun alaosasta.

Työuraa paikkatietoalalta alkaa olla pian takana jo vuosikymmen. Monenlaista paikkatietohommaa on tullut tehtyä minkä seurauksena tutuksi ovat tulleet mm. monet paikkatietojen käsittelyyn liittyvät sovellukset ja -teknologiat.

Omaa suhdettani paikkatietomaailmaan kuvaa parhaiten käsite rakkaudesta lajiin. Syksyllä 2017 syntyi ajatus tästä paikkatietomies-blogista. Sittemmin olen myös saanut kunnian olla osa OSGeo Suomi ry:n hallitusta ja edistää myös näin avoimuuden sanomaa paikkatietoalalla.

Jos katsotaan hieman toimialoja joiden puitteissa olen paikkatietoasioita urani aikana ihmetellyt, nousevat sieltä framille mm. metsä- ja luonnonvarasektorin toiminnanohjausjärjestelmien kehitystyö, LiDAR-aineistoihin perustuvien sähköverkon turvallisuusanalyysien tuottaminen, strateginen maankäytön suunnittelu ja nyt viimeisimpänä kaupungin paikkatietoyksikön luotsaamisen uudelle vuosikymmenelle.

Avoimilla paikkatietosovelluksilla joustoa ja kustannusetua

Syitä siihen, miksi suosin avoimia paikkatietosovelluksia, on useita. Tärkeimmäksi syyksi on vuosien saatossa noussut joustavuus. Avointen sovellusten toimintoja voi laajentaa ketterästi lisäosilla eikä toiminnot ole sidoksissa millekään tietylle toimialalle kehitettyyn järjestelmään/toimintatapaan. Joustavuudeksi lasken myös sen, että voin ajaa samoja sovelluksia niin työpaikan Windows-koneissa kuin kodin omenavehkeissäkin.

Toinen merkittävä syy on hinta. Avoimet sovellukset kulkevat kätevästi mukana koko työuran ajan eikä niiden käyttämisestä synny kustannuksia. Ajatus siitä, että palkatessasi organisaatioosi paikkatieto-osaajan, sitoudut samalla pahimmillaan useiden tuhansien eurojen ohjelmistohankintaan, ei vain yksinkertaisesti mahdu päähäni.

Kolmas syy on jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittämismahdollisuudet. Oma esimerkkini on PostGIS-tietokanta, joka on tarjonnut minulle mainion alustan tietokantaosaamisen kehittämiseen. Tilanne on kärjistynyt nykyään siihen, että en enää mielelläni tee geoprosessointia muualla kuin PostGIS-tietokannassa. Ja jos valmista funktiota ei ole olemassa, niin sellaisen voi tehdä halutessaan vääntää itse.

Työkalupakki

Avointen paikkatietosovellusten maailmasta ei löydy kaiken kattavaa kokonaisratkaisua millekään alalle ja jokaiseen business caseen, ja hyvä niin. Tarjolla on sen sijaan omassa lokerossaan mainioita sovelluksia ja teknologioita, jotka keskustelevat ja tulevat hyvin toimeen keskenään. Omassa pakissani on monenlaista teknologiaa; niiden avulla syntyy tarvittaessa vaikka kokonainen organisaation paikkatietoinfrastruktuuri jos niin halutaan.

 

Vilkaise tästä työkalupakkiini

QGIS-paikkatietojärjestelmän avulla voidaan hyödyntää lukuisista eri paikkatietolähteistä peräisin olevia paikkatietoaineistoja, toteuttaa paikkatietoanalyyseja ja laatia näyttäviä karttaesityksiä. QGIS hanskaa kaikki OGC-rajapinnat, yleisimmät tiedostopohjaiset paikkatietoformaatit ja yleisimmät tietokantajärjestelmät.

PostGIS-tietokanta on markkinoiden suorituskykyisin relaatiotietokantajärjestelmä, jossa on ylivertaiset paikkatietojen analysointi- ja käsittelytyökalut. PostGIS-tietokantaa voi käyttää myös reititykseen ja verkostoanalyyseihin (pgRouting-lisäosa) ja pistepilviaineistojen käsittelyyn (PDAL-lisäosa). Ja jos

GeoServer-paikkatietopalvelimen avulla voidaan pystyttää OGC-rajapintoja ja julkaista näyttäviä skaalautuvia webbikarttoja (WMS-rajapinnalta SLD-tyylikielellä visualisoituna). GeoServeriä voidaan käskyttää joko selainpohjaisesta käyttöliittymästä tai REST-komennoin. GeoServer yhdessä PostGIS-tietokannan kanssa on lyömätön yhdistelmä ja toimii kuten se kuuluisa junan vessa.

Oskari-karttapalvelualustan avulla voidaan luoda selainpohjainen geoportaali, jossa käyttäjien käyttöoikeuksia hallitaan roolipohjaisilla käyttöoikeuksilla. Oskariin voidaan kytkeä OGC-rajapintoja esimerkiksi GeoServer-paikkatietopalvelimelta ja sen avulla voidaan julkaista mobiililaitteiden ruuduille ns. RPC-rajapinnan avulla ohjattavia skaalautuvia karttaupotuksia.

GDAL-kirjaston avulla voidaan toteuttaa niin vektori- kuin rasterimuotoisten paikkatietoaineistojen välisiä muunnoksia. GDAL on parhaimmillaan suurten datamassojen sarjakäsittelyssä, sillä sitä voidaan ajaa esim. komentoriviltä erilaisissa FOR-silmukoissa.

GRASS GIS on avointen paikkatietosovellusten raskassarjalainen, jonka avulla voidaan toteuttaa paikkatietojen käsittelyä ja analysointia. GRASS GIS-sovellusta voidaan ajaa myös komentoriviltä osana paikkatietoaineistojen sarjakäsittelyrutiinia, jolloin sen vaikeaselkoisen käyttölogiikan kanssa ei tarvitse taistella.

 

Paikkatietolasit päähän ja rattaat pyörimään

Sen lisäksi, että paikkatietomies omaa tekniset valmiudet paikkatietoaineistojen käsittelyyn ja analysointiin, on hänellä myös kyky tunnistaa olemassa olevista prosesseista ja toimintatavoista sellaisia kohtia, joita voi rikastaa tehokkaammalla paikkatietojen hallinnalla. Usein tarvitaan myös taitoa konkretisoida paikkatietomaailman tarjoamia mahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät puhu “paikkatietoa”.

Oma substanssiosaaminen liittyy nykyään vahvasti rakennetun ympäristön suunnitteluun ja siellä syntyvien paikkatietojen hallintaan. Nykyään puhutaan paljon digitalisaatiosta ja kyllä, digitalisaatio on heittänyt huiman haasteen myös tälle alalle. Enää ei voida toimia tiedostoja siirtelemällä ja kaksiulotteista paperikarttaa tuottaen. Tarvitaan tietomalleja, toimivia rajapintoja ja avoimia monikäyttöisiä standardeja, jotka takaavat eri prosesseissa syntyvien tietojen yhteentoimivuuden.

Digitalisaatio haastaa niin alalle vakiintuneet toimintatavat kuin alalla entuudestaan olevat tietojärjestelmätkin. Näiden haasteiden taklaamiseen avoimet paikkatietosovellukset ja -teknologiat tarjoavat osaavissa käsissä erittäin hyviä kustannus-hyöty-suhteen omaavia ratkaisuja.

Sosiaalinen media

Haluatko saada tiedon paikkatietomies-blogin uusista postauksista? Mikäli näin, ja Twitter on tuttu sosiaalisen median palvelu, ota ihmeessä meikäläinen seurantaan. Twitteriä käytän mm. uusista blogikirjoituksista tiedottamiseen ja muuhun paikkatietoaiheiseen keskusteluun. Alta näet viimeisimmän twiittaukseni (upotus ei välttämättä näy mobiililaitteilla).

Mikäli haluat verkostoitua kanssani ammatillisesti, on LinkedIn paras kanava tähän. LinkedIn-palvelua käytän asenteella avoin verkostoituja, joten älä epäröi laittaa verkostoitumiskutsua tulemaan. LinkedIn-profiilini pääset tutustumaan tuosta alta (upotus ei välttämättä näy mobiililaitteilla).

Muut yhteydenottokanavat

Mikäli em. somekanavat eivät ole tuttuja, onnistuu yhteydenotto toki myös perinteisimpiä kanavia myöten. Voit joko täyttää alla olevan yhteydenottolomakkeen, laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen paikkatietomies at gmail.com tai tavoitella minua puhelimitse numerosta +358 44 046 8510. Mobiililaitteilla internetin aalloilla surffaajaa olen muistanut sivun alareunasta löytyvillä painikkeilla. Niillä otat yhteyksiä ihan vain napauttamalla.