Jokainen meistä on nähnyt interaktiivisia karttoja internetsivuilla. Zoomailtava ja karttatasojen näkyvyysasetusten muokkaamisen mahdollistama kartta webbisivuilla on tätä päivää. Tätä päivää on myös se, että kartta skaalautuu mobiililaitteiden ruuduille ja pysyy tuolloinkin käytettävänä.
Internetsivulle lisätystä kartasta käytetään usein nimeä karttaupotus. Vaihtoehtoja karttaupotuksen toteuttamiseen on useita. Tunnetuin ja käytetyin on Google Maps. Google Maps -karttaupotuksen pystyy toteuttamaan helposti esimerkiksi WordPress-alustalle useiden lisäosien avulla ja helppokäyttöisenä se sopiikin useaan tarkoitukseen.
Avoimen lähdekoodin vaihtoehto karttaupotusten tekemisesksi on Oskari. Oskari-karttapalvelu on kotimaista tekoa oleva avoimen lähdekoodin karttapalvelu, jonka toteutus perustuu mm. OpenLayers-kirjastoon ja GeoServer-karttapalvelimeen. Joensuun kaupungin pystyttämästä paikkatiedolla johtamisen tietopalvelu Oskarista voit lukea täältä.
Paikkatietoikkunan Oskari
Tässä esimerkissä hyödynnetään Paikkatietoikkunassa käytettävää Oskari-toteutusta. Mikäli Paikkatietoikkuna ei ole sinulle tuttu sivusto, niin kyse on Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä geoportaalista. Paikkatietoikkuna on perustettu toteuttamaan EU:n INSPIRE-direktiivin asettamat vaatimukset paikkatietoaineistojen kansallisesta katselupalvelusta.
Paikkatietoikkuna on internetselaimessa toimiva helppokäyttöinen karttakäyttöliittymä, jonka perusidea on se, että se noutaa paikkatietoaineistot tiedontuottajien WMS-rajapinnoilta. Paikkatietoikkunassa on katseltavissa satoja karttatasoja. Kartoista kovasti pitävänä ihmisenä saan aikani kulumaan mainiosti Paikkatietoikkunan aineistoja selaillessa, joten mikäli erilaiset kartta-aineistot kiinnostavat, niin kannattaa ehdottomasti käväistä ko. portaalissa.
Paikkatietoikkuna mahdollistaa karttaupotusten tekemisen rekisteröityneille käyttäjille. Rekisteröityminen ei ole suuri homma ja onnistuu toimivan sähköpostiosoitteen avulla. Upotettavaa karttaa pystyy kustomoimaan Paikkatietoikkunassa monella eri tavalla. Upotettavaan karttaesitykseen pystyy valitsemaan haluamiansa taustakarttoja (pl. sellaiset aineistot, jotka eivät ole julkaistavissa) sekä säätelemään tasojen järjestystä ja läpinäkyvyyksiä.
Tausta-aineistojen päälle voi tuoda omia paikkatietokohteita esimerkiksi ESRI shapefileistä tai Google Mapsin KML-tiedostoista. Tiedostot tulee olla ZIP-pakattuna. Omia paikkatietokohteita (alueita, viivoja ja pisteitä) voi myös lisätä käsin kuten tässä esimerkissä on toimittu. Karttaikkunan painikkeita, niiden sijaintia karttaikkunassa ja itse karttaikkunan kokoa pystyy myös muokkaamaan helposti käytettävän käyttöliittymän avulla.
Karttaupotusesimerkki: Vuotjärvi Pohjois-Savossa
Teknisessä mielessä karttaupotus toteutetaan ns. iframe-elementin avulla. Iframe-elementit ovat internetsivujen rakennetta kuvaaman HTML-kielen osia, joiden avulla sivulle voidaan upottaa toiminnallisuuksia joltakin toiselta sivustolta.
Käytännössä iframe-elementtiä käytetään siten, että karttaupotus valmistellaan ensin valmiiksi Oskari-käyttöliittymän puolella (Karttajulkaisu) ja valmis upotus julkaistaan. Julkaisun jälkeen Oskari antaa käyttäjälle iframe-elementin (koodinpätkän), jonka käyttäjä voi liittää haluamaan paikkaan omilla sivuillaan. WordPress-alustaa käytettäessä tämä onnistuu esimerkiksi erillisen lisäosan avulla tai suoraan sisältöeditoriin lisäämällä.
Esimerkillistä verorahojen käyttöä
Yllä oleva otsikko kertoo oman mielipiteeni liittyen Oskari-karttapalveluun. Mielestäni Oskari-karttapalvelu on erittäin helppokäyttöinen ja laadukas karttapalvelutoteutus, jota hyödyntää erittäin mielellään. Karttaupotuksiin liittyvät toiminnallisuudet ovat helppokäyttöisiä eikä ensimmäisen karttaupotuksen laadinta ole aloittelijallakaan ns. pitkässä puussa.
Katselupalvelun lisäksi Oskari-alustaa on mahdollista käyttää myös paikkatietoaineistojen editointiin WFS-T-rajapintaa hyödyntäen. Lisäksi alusta voidaan integroida hyödyntämään GeoNetwork -metatietojen hallintajärjestelmässä (CKAN) olevia paikkatietoaineistojen metatietoja. Oskari-alustalle on lisäksi mahdollista tuoda omia WMS-, WMTS- ja WFS-tasoja (ylläpitäjän tunnuksilla), mutta Paikkatietoikkunassa tällainen ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista yksityishenkilöiden käyttäjätunnuksilla. Tällainen toiminnallisuus olisikin oikein mainio lisä, jolloin Paikkatietoikkunan kautta laadittuihin karttaupotuksiin voisi noutaa paikkatietoaineistoja omilta OGC-rajapinnoilta.
Millaisia kokemuksia sinulla on erilaista karttaupotuksista? Heitä alle kommentit.
suomi.fi-kartat on myös yksi OSKARI-pohjainen palvelu, joka tarjoaa nämä samat toiminnallisuudet viranomaisten käyttöön. Lisätietoa https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/hallinnon-karttapalvelu/ Jos sopii mainostaa tässä yhteydessä 🙂
Hei, ja kiitos kommentista. Täytyypä tutustua tähän Suomi.fi-kartat -palveluun tarkemmin. Omien rajapintojen kytkeminen näyttäisi olevan ominaisuuslistassa – tätä ominaisuuttahan minä jo Paikkatietoikkunaan ennätin kaipailla 🙂
Oskari-verkosto kiitää! Hyvä kirjoitus! Ja tuota omien rajapintojen lisäystä on tosiaan toivottu muualtakin. Sitä voisi yhteistyössä kehittää. Nyt Suomi.fi:n karttikseen rajapintoja saa vähän (mielestäni) mutkan kautta eikä sinne pääse kuin viranomaistoimintaa toimittavat tahot niitä lisäilemään. Yksi kiva rajapintanappi olisi lisää Paikkatietoikkunaan ja samalla koko Oskariin:)
Kiitos vaan itsellesi kommentista. Mikäs se on kirjoitellessa, kun on hyvä tuote mistä kirjoittaa 🙂 En ole vielä tutustunut tarkemmin tuohon Suomi.fi -palvelun Oskari-toteutukseen, joten en pysty vielä oikein kommentoimaan omien rajapintojen lisäämisen helppoutta/vaikeutta. Kyseessähän on viranomaiskäyttöön suunniteltu palvelu, joten yksityishenkilö Matti Meikäläisen karttapalveluksi se ei siis luonteensa puolesta sovellu. Tästä näkökulmasta katsottuna omien rajapintojen saaminen nimenomaan Paikkatietoikkunaan (jota voi siis käyttää yksityishenkilöt) olisi erinomaisen hieno asia. GeoServer vaan pystyyn jonnekin pilveen virtuaalikoneeseen ja sieltä omat aineistot karttatasoiksi Paikkatietoikkunaan. Tässä saattaa tietysti tulla vastaan mm. suorituskykyyn liittyviä asioita, joita Paikkatietoikkunan ylläpitäjien voi olla vaikea ennakoida käyttäjien lisäillessä omia WMS/WFS-tasoja ties millaisilta rajapintapalvelimilta.