Paikkatieto- ja tietokantapohjainen kiinteistöveroselvitys on tietojärjestelmäavusteisesti toteutettava selvitys, jonka avulla voidaan vertailla eri rekistereissä olevia kiinteistöveron määräytymiseen vaikuttavia tietoja. Paikkatietojen avulla aineistoja voidaan tarkastella helposti visuaalisesti kartan ja muiden paikkatietomenetelmien avulla. Vertailun perusajatus on verrata verohallinnon rekisterissä olevia kiinteistöverotietoja kunnan rakennusrekisterissä oleviin tietoihin.
Vertailun tavoitteena voi olla esimerkiksi pyrkimys verovelvollisten tasapuoliseen kohteluun, jolloin tarkastellaan verohallinnon rekisterissä olevien tietojen oikeellisuutta ja etsitään mahdollisia puutteita. Tarkastelu voidaan ulottaa niin maapohjaan, rakennuksiin tai molempiin. Tietokantapohjaisen analysoinnin avulla vertailujen toteuttaminen on tietoturvallista, pitkälle automatisoitavaa ja tehokasta.
Kiinteistöveron määräytyminen on prosenttipeliä
Kiinteistövero on kiinteistön omistajan eli verovelvollisen kiinteistön sijaintikunnalle vuosittain maksama vero, joka määräytyy kiinteistön maanpohjan verotusarvon ja kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten verotusarvojen pohjalta laskettavien maapohjan kiinteistöveron ja rakennusten kiinteistöverojen summana. Maapohjan ja rakennuksen kiinteistövero lasketaan siten, että maapohjan ja rakennusten verotusarvot kerrotaan kunnan vahvistamilla kiinteistöveroprosenteilla.
Kiinteistöverotuksessa käytettävät tiedot perustuvat verohallinnon kiinteistöverorekisterissä oleviin tietoihin. Kiinteistöverolain mukaan verovelvollinen on vastuussa tarvittavien tietojen toimittamisesta verohallintoon. Joskus kiinteistön omistajan toimittamat tiedot saattavat olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Tällöin verotus toimitetaan puutteellisten tietojen varassa ja tällöin verovelvollisten tasapuolinen kohtelu voi vaarantua.
Kunta vahvistaa kiinteistöveroprosentit vuosittain omien päätöksentekomenettelyjensä mukaisesti. Yleistä kiinteistöveroprosenttia käytetään maapohjan kiinteistöveroa määriteltäessä. Pysyvässä asuinkäytössä oleville rakennuksille on omat kiinteistöveroprosentti kuten on myös ns. muille asuinrakennuksille (esim. kesäasunto). Lisäksi joillakin kunnilla käytössään oma veroprosentti ns. yleishyödyllisille yhteisöille. Vuoden 2021 kiinteistöveroprosentit ovat nähtävissä Verohallinnon sivuilta.
Kunnat kiinteistöveroselvitysten toteuttajina
Kunnat toteuttavat paljon erilaisia kiinteistöveroselvityksiä. Internetistä löytyy paljon tietoa asiasta ja tyylejä selvityksen toteuttamiseen näyttäisi olevan monia. Mutta miksi kiinteistöveroselvitys kannattaa ylipäänsä toteuttaa? Siitähän syntyy kustannuksia, ylimääräistä työtä ja pahimmillaan myös imagohaittaa kuntalaisten silmissä.
Ensimmäinen, ja kenties tärkein syy, on verovelvollisten tasapuolinen kohtelu. On hyvän hallintotavan mukaista, että kuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti julkista valtaa käyttävissä instituutioissa. Kiinteistöverotuksen toimittaminen on juuri tällaista julkisen vallan käyttöä.
Toinen keskeinen syy on verokertymän maksimointi tilanteessa, jossa suuri osa kuntien pääosin tähän saakka saamista verotuloista on sote-uudistuksen täytäntöönpanon seurauksena siirtymässä ns. hyvinvointialueiden käyttöön. Tämä tulee pienentämään radikaalisti kuntien verotuloja, jolloin vaihtoehtoisille verotulojen lähteille on kysyntää. Peruspalvelut tulee pystyä järjestämään jatkossakin. Kiinteistöveroselvityksen yhteydessä voidaan tarkastella myös ns. rakentamattomia rakennuspaikkoja ja niiden verotusta.
Kolmas ja kenties vähiten intohimoja herättävä syy on digitalisaatio ja rekisteritiedon laadun parantaminen. On valitettava tosiasia, että esimerkiksi rakennustietojen laatu voi vaihdella huomattavasti eri aikakausina tallennettujen tietojen välillä. Kiinteistöveroselvityksen toteuttamisen avulla näitä tietoja on mahdollista täydentää ja yhdenmukaistaa. Kunnossa olevat rekisteritiedot ovat avaintekijä rakennetun ympäristön digitalisaatiossa.
Paikkatieto- ja tietokantapohjainen kiinteistöveroselvitys – miksi?
Mitä lisäarvoa tietokantapohjaisuus tuo kiinteistöveroselvityksen toteuttamiseen? Entä mitä hyötyä on paikkatietojen hyödyntämisestä? Em. lähestymistavat tuovat analysointiin monia etuja ja helpottavat mahdollista viranhaltijatyönä selvityksen toteuttamisen yhteydessä toteutettavaa maasto-/manuaalityötä.
Tietokantapohjaisuus tekee prosessista tietoturvallisen, sillä sensitiiviset henkilötietoja sisältävät verotiedot voidaan säilyttää koko prosessin ajan tietokannassa. Tietokantaympäristössä tiedot ovat salattuina ja niihin pääsyä voidaan rajoittaa parhaillaan jopa tietuetasoisesti tietokantajärjestelmän käyttäjäoikeuksien ja -roolien avulla. Itse hyödynnän avoimen lähdekoodin PostgreSQL-tietokantaa, joka tunnetaan tietoturvallisena ja tehokkaana tietokantajärjestelmänä. Avoin lähdekoodi mahdollistaa mm. sen, että käytetyn teknologian tietoturvaa on mahdollista arvioida riippumattomasti.
Tietokantapohjaisessa analysoinnissa tiedon analysointi toteutetaan kirjoittamalla SQL-kielisiä komentosarjoja. Tämä mahdollistaa sen, että analyysit ovat helposti toistettavissa ja automatisoitavissa esimerkiksi erilaisten tietokantafunktioiden ja -proseduurien avulla. Tietokantapohjaisuus mahdollistaa myös erilaisten tietokantanäkymien hyödyntämisen jolloin tietomassaa voidaan mm. suodattaa halutulla tavalla. Tietokannassa työtä helpottamaan voi luoda myös omia funktioita.
Käytettäessä PostgreSQL-tietokantaa johon on asennettu ns. PostGIS-lisäosa, käyttöön saadaan erittäin monipuolinen valikoima erilaisia paikkatietoanalysoinnin mahdollistavia työkaluja. Paikkatietoanalyysikäyttöön optimoitu PostGIS-tietokanta spatiaali-indekseineen ja optimoituine spatiaalikyselyineen on lisäksi erittäin suorituskykyinen työkalu suurten aineistomassojen geoprosessointiin.
-- PostGIS-tietokannassa SQL-kyselyllä tietyn kunnan alueelle muodostettava 100 metrin rantavyöhyke -- Vyöhykettä käytetään tukiaineistona rakennusten verotietojen vertailussa SELECT ST_Union ( ST_Difference ( ST_Intersection (kunta.geom, ST_Buffer ( ST_Intersection (kunta.geom, maastotietokanta_jarvet.geom) ,100) ),maastotietokanta_jarvet.geom ) ) AS geom FROM kiinteistoveroselvitys.kunta_kuntaraja kunta, mml_maastotietokanta.jarvi_20210218 maastotietokanta_jarvet WHERE ST_Intersects (kunta.geom, maastotietokanta_jarvet.geom) ;
Ohessa PostGIS-tietokantaan ajettava SQL-kysely, jolla voi muodostaa nopeasti 100 metrin rantavyöhykkeen jonkun halutun kunnan alueelle. Edellytyksenä on, että tietokannasta löytyvät Maanmittauslaitoksen maastotietokannan järvet sisältävä aineisto sekä kuntaraja aluemaisina paikkatietokohteina. Rantavyöhykettä voidaan käyttää apuna esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen verotietojen tarkastelussa.
Paikkatieto puolestaan mahdollistaa sen, että kiinteistöveroselvitys on mahdollista tuoda kartalle ja tuloksia on mahdollista tarkastella kartalla erilaisia kolmannen osapuolen tuottamia paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi taustakartta, ilmakuva ja Maanmittauslaitoksen tuottama maastotietokanta. Maanmittauslaitokselta on saatavissa myös kiinteistötietoja, jotka nekin saa näkyviin kartalle. Monet aineistot ovat käytettävissä erilaisten rajapintojen kautta.
Paikkatiedot tarjoavat vaihtoehdon myös aineistojen visualisointiin. Kartta on huomattavasti helpommin lähestyttävä tapa tarkastella aineistoja kuin pahimmillaan useita kymmeniä tuhansia rivejä sisältävä Excel-taulukko. Paikkatietojen avulla verotietoja on mahdollisuus tarkastella myös alueellisesti esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita tai ranta-alueita erikseen painottaen.
Aineistojen vienti analyysissa käytettävään PostgreSQL-tietokantaan voidaan toteuttaa esimerkiksi QGIS-paikkatietosovellusta hyödyntäen tai sitten skiptipohjaisesti PostgreSQL-tietokannan CSV-tiedoston tuontitoiminnallisuutta hyödyntäen. Käytettävissä on myös GDAL-kirjastoon kuuluva ogr2ogr-komentorivisovellus, jonka avulla tietokantaan sujahtavat tarvittaessa myös CSV-tiedostoa kehittyneemmät paikkatietoformaatit.
Millaisia tuloksia on mahdollista saada?
Tietokantapohjainen tarkastelu asettaa varsin väljät tekniset raamit toteutukseen. Tärkein asia on saattaa vertailtavat aineistot sellaiseen muotoon, että ne voidaan yhdistää. Analyysin toteutustavasta riippuen tämä tarkoittaa rekisteritietojen yhdistämistä esimerkiksi kiinteistö-/kaavayksikkötunnuksen, pysyvän rakennustunnuksen ja/tai rakennusnumeron avulla.
Maapohjan osalta tarkasteluun voidaan tapauksesta riippuen ottaa esimerkiksi kiinteistön pinta-ala, kaavan mukainen käyttötarkoitus , rakennusoikeus, tehokkuusluku tai vaikka kaikki näistä. Vertailutietoina voidaan käyttää mm. kunnan käytössä olevan kuntarekisterijärjestelmän sisältämiä kiinteistö- ja/tai kaavayksikkötietoja.
Rakennusten osalta tarkastelu voidaan ulottaa esimerkiksi rakennusten kokonaispinta-alaan, tilavuuteen, käyttötarkoitukseen, valmistumisvuoteen tai varusteisiin. Vertailutiedoiksi voidaan ottaa esimerkiksi kunnan kuntarekisterijärjestelmän rakennusrekisterin tai rakennusluparekisterin tiedot.
Yllä olevassa kuvassa on esimerkki siitä, millaisia tietoja kiinteistöverotietojen vertailuun voidaan sisällyttää. Tässä esimerkissä kyse on rakennustietojen vertailusta. Rakennuksen tiedot on saatu näkyville kohdetta kartalta QGIS-paikkatietosovelluksessa klikattaessa. Kohteen yksilöintitiedot (pysyvä rakennustunnus ja kiinteistötunnus) on poistettu tietosuojasyistä, mutta normaalitilanteessa ne toki näkyvät.
Aineistoja on siis mahdollista tarkastella kartalla hyvin monia erilaisia visualisointitapoja hyödyntäen, mutta tarvittaessa aineistot on mahdollista ottaa ulos esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmien ymmärtämässä muodossa. Myös verohallinnon käyttämään Ilmoitin-palveluun sopivaa aineistoa on mahdollista muodostaa suoraan analyysitietojen tuloksista.
Tarvitsetko apua paikkatieto- ja tietokantapohjaisen kiinteistöveroselvityksen toteuttamisessa?
Tuntuuko artikkelin tekninen sisältö vaikeaselkoiselta? Näin varmasti on monille, mikäli paikkatieto- ja tietokanta-asiat eivät ole entuudestaan tuttuja. Hätä ei ole tämän näköinen, sillä tarjoan kunnille apua paikkatieto- ja tietokantapohjaisten kiinteistöveroselvitysten toteuttamiseen. Minulla on valmiit ja pitkälle automatisoidut työnkulut analyysien kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Tutustu tarjoamiini konsultointipalveluihin ja ota yhteyttä.
Pyrkimykseni on tuottaa kunnalle valmiudet itsenäiseen verotietojen tarkasteluun. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan käyttöön laaditaan tätä tarkoitusta varten esimerkiksi kustomoitu QGIS-työtila tai internetselaimessa paikallisesti toimiva interaktiivinen karttasovellus, jonka avulla kunnan kiinteistöveroasioista vastaava henkilö voi itsenäisesti tarkastella vertailun tuloksia paikkatietopohjaisesti. Toki myös ns. kertaluonteisen selvityksen tuottaminen ja tulosten perinteinen raportointi on mahdollista.
