FOSS4G Finland 2018 -tapahtuman Keynote-esitysten pitäjät

FOSS4G Finland 2018 – avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistotapahtuma

Mikä ihmeen FOSS4G Finland 2018? Sanan Finland ja vuosiluvun 2018 ymmärtää toivottavasti aika moni, mutta mitä ihmettä tarkoittaa FOSS4G? FOSS4G on lyhenne englanninkielisistä sanoista Free and Open Source Software for Geospatial. FOSS4G-tapahtumia järjestää OSGeo, joka on voittoa tavoittelematon avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten kehitystyötä koordinoiva kansainvälinen organisaatio. Kun puhutaan FOSS4G-tapahtumasta, tarkoitetaan yleensä kansainvälistä, tänä vuonna Tansaniassa Dar es Salaamissa järjestettävää tapahtumaa. Tässä artikkelissa puhutaan kansainvälisen tapahtuman sijaan Suomessa järjestetystä tapahtumasta, jonka organisoi paikallinen OSGeo Suomi ry yhdessä sponsoreiden kanssa. Tämänvuotinen FOSS4G Finland -tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa FOSS4G-nimellä. Tätä aikaisemmin avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksiin keskittynyt tapahtuma Suomen kontekstissa on ollut ALPO-seminaari. Ohjelmassa oli tänä vuonna useita mielenkiintoisia puhujia, joten ennakko-odotukset olivat korkealla. Myös paikkatietomies otti osaa FOSS4G Finland 2018 -tapahtumaan kuulijan roolissa ja tiristi tähän kirjoitukseen päälimmäiset tunnot ko. tapahtumasta. 

Vektoria webbikarttohin ja urbaania metamorfologiaa

Näin alkuun täytyy todeta, että ennakko-odotukset tulivat täytetyksi. Tilaisuuden pääpuhujat Vladimir Agafonkin, Thiago Santos ja Damiano Cerrone vetivät kukin tahoillaan sellaiset setit, että oksat pois. Vladimir Agafonkin tunnetaan kartat ja paikkatietoaineistot webbiselaimeen tuovan Leaflet-kirjaston luojana. Agafonkin työskentelee Mapbox-alustan kehittäjänä. Agafonkinin esityksessä käytiin läpi mm. sitä, kuinka interselaimissa toimivissa kartoissa on siirrytty rasterikarttojen aikakaudelta vektorikarttojen aikakaudelle, ja mitä kaikkea tämä siirtymä tuo tullessaan. Thiago Santos työskentelee niin ikään Mapbox-sovelluksen parissa ja tilaisuudessa hän vilautti mm. erästä tippecanoe-kirjastoa, jonka avulla voidaan generoida Mapbox-alustan käyttämiä vektorikarttatiiliä.

 

Agafonkinin esityksessä käytiin läpi mm. sitä, kuinka interselaimissa toimivissa kartoissa on siirrytty rasterikarttojen aikakaudelta vektorikarttojen aikakaudelle, ja mitä kaikkea tämä siirtymä tuo tullessaan.

 

Damiano Cerrone SPIN unit -verkostosta esitteli tilaisuudessa väitöskirjatyössään luomaa urbaanin metamorfologian käsitettä, jonka avulla voidaan tutkia urbaanissa ympäristössä ilmeneviä prosesseja ja ilmiöitä. Damianon karttaesitykset olivat luotu QGIS-paikkatietosovellusta hyödyntäen, joten avoimen lähdekoodin paikkatietosovellukset näyttävät taipuvan hyvin myös tällaisiin analyyttisen kaupunkitutkimuksen tarkoituksiin. Otin em. herroista muutaman kuvan kännykkäkameralla ja koostin niistä tämän artikkelin pääkuvan. Kuvassa vasemmalla Agafonkin, keskellä Cerrone ja oikealla Santos.

Avoimen lähdekoodin tekniikoihin perustuvaa kehitystä on meneillään monessa paikassa

Pääpuhujien lisäksi tilaisuudessa kuultiin useita muitakin mielenkiintoisia avoimen lähdekoodin sovellusten hyödyntämiseen liittyviä esimerkkejä. Kuntaliiton esityksessä kuultiin mm. Kunta.fi -projektista, joka tähtää tulevaisuuden kunnan digitalisointiin. Toinen Kuntaliiton esityksessä nähty kokonaisuus oli HALI-järjestelmä, jonka avulla voidaan järjestää liikennevaloetuudet hälytysajossa oleville ajoneuvoille. Helsingin seudun liikenteen esityksessä nähtiin mm. millaisia avoimia aineistoja ja rajapintoja HSL hyödyntää toiminnassaan. HSL:n esityksessä vilahti useita avoimia tekniikoita, joista meikäläisen muistiinpanovihkon sivuille päätyivät Digitransit, Open Street Map ja Open Trip Planner.

Suomen ympäristökeskus esitteli tilaisuudessa TARKKA ja PINTA -palveluita, joiden avulla on mahdollista seurata vesistöjen tilaa Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-satelliittikuvilta. Lounaistiedon esityksessä esiteltiin Virkistä dataa! -hanketta, jossa kerätään tiedot Varsinais-Suomen alueen virkistysreiteistä ja kohteista. Tiedot viedään Lounaistiedon ylläpitämään palveluun, jonka kautta niitä on mahdollista katsella kartalla. Tietojen ylläpitoon tuotetaan hankkeessa lisäksi työkalu, jonka avulla kerättyjä tietoja voidaan ylläpitää. Mielestäni tämä on ideana loistava ja jotenkin voisin kuvitella, että vastaava palvelu olisi hyödyllinen myös täällä Suomi-neidon itäreunalla. Kukahan tällaisen laittaisi täällä pystyyn?

Oskari-alusta kehittyy

Mielenkiintoista oli kuulla lisäksi millaisia uusia ominaisuuksia suomalaisen avoimen lähdekoodin kehitystyön taidonnäytteeseen, Oskariin, on hiljattain kehitetty tai on kehitteillä. Hiljattain Oskariin kehitettyjä ominaisuuksia ovat mm. tuki erilaisille karttaprojektioille, teemakarttojen laadintaominaisuudet ja mahdollisuus aikasarja-analyysien toteuttamiseen (WMS-T -rajapinnan avulla). Vielä kehitystyön alla olevia ominaisuuksia ovat 3D-ominaisuudet, jotka toteutetaan Cesium-kirjastoon tukeutuen. Tulossa on myös tuki vektoritiilille ja tuki WFS-rajapinnan kolmosversiolle. Oskari-alusta näyttäytyykin nykyään erittäin mielenkiintoiselta projektina, joten taidan ottaa jonkinlaiselle henkilökohtaiselle ToDo-listalle Oskari-alustan pystyttämisen omalle koneelle. Onkohan missään netin syövereissä olemassa mitään (Almost) Idiot’s Guide for Setting up Oskari -opasta, jonka avulla ns. pystymetsästä napattu kaveri pystyttää Oskarin omaan ympäristöönsä?

Hiljattain Oskariin kehitettyjä ominaisuuksia ovat mm. tuki erilaisille karttaprojektioille, teemakarttojen laadintaominaisuudet ja mahdollisuus aikasarja-analyysien toteuttamiseen (WMS-T -rajapinnan avulla).

 

Tapahtuma, jolle on selkeästi sijansa

Paikkatietomies kiittää ja kumartaa, sillä FOSS4G Finland 2018 -tapahtuma oli hyvin organisoitu ja sisältö mielenkiintoista. Oma kirjoitukseni edustaa omaa näkemystäni tapahtumasta, joten tyhjentävästä kuvauksesta ei missään tapauksessa voida puhua. Tapahtumajärjestäjän fiiliksiä tapahtumasta voi lukea FOSS4G Finland -blogista, jonne on tapahtuman sisältö on ansiokkaasti kiteytetty. Tilaisuudessa oli paikalla auditoriollinen porukkaa, joten teema näyttäisi kiinnostavan laajalti paikkatietoväkeä. Tämä on mielestäni hieno asia, sillä eräs merkittävimmistä avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten hyödyntämispontentiaalia lisäävistä toimenpiteistä on tietoisuuden lisääminen – on hyödyllistä tietää kuinka paikkatietokollegat hyödyntävät avoimen lähdekoodin sovelluksia ja mihin niissä käytetty tekniikka taipuu. Tähän samaan saumaan koetan iskeä myös tällä paikkatietomies.fi -blogilla lisäämällä ihmisten tietoisuutta avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksista ja tuottamalla suomenkielisiä käyttökokemuksia.

Olitko mukana FOSS4G Finland 2018 -tapahtumassa? Jos olit, niin mitä sinulle jäi mieleen tapahtumasta? 

 

2 KOMMENTTIA
  • Sanna Jokela
    Vastaa

    Kiitos hienosta kirjoituksesta ja ihanaa että tykkäsit ohjelmasta! Järjestelytiimi kiittää ja kumartaa 🙂 Oskarin asennus ei ehkä onnistu _vielä_ ihan nappia painamalla, mutta täällä ohjeistusta: https://verkosto.oskari.org/miten-asennat-oskarin/

    1. Paikkatietomies
      Vastaa

      Kiitokset vaan itsellesi (ja muulle järjestelyistä vastanneelle tiimille toki myös) mukavasta tapahtumasta! Tällaiset tapahtumat eivät onnistuisi ilman asiaan vihkiytynyttä järjestelyporukkaa ja sponsoreita, jotka rahoittavat tapahtuman järjestelyjä.

      Ja sieltä tosiaan löytyi suomenkielistä ohjeistusta Oskarin asentamisen tueksi, joten kiitokset myös niistä.

      Noita Oskarissa käytettyjä _sovelluspalikoita_, lähinnä GeoServeriä ja PostGIS-tietokantaa, on kyllä tullut eräänkin kerran asennettua/viritettyä toimintakuntoon, joten eikös tuo yksi Jettykin mene siinä sivussa 😊

      Täytyy ehkä kirjoittaa ihan oma postaus tämän asian tiimoilta joskus tulevaisuudessa (?)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *