Tekniikka

QGIS-teemakuva | Paikkatietomies

Avoimet paikkatietoaineistot, QGIS ja Mergin Maps – sienestäjän kelvot kaverit

Syksy on erilaisten metsänantimien aikaa. Metsistä voi jokamiehenoikeuksien turvin kerätä vapaasti talteen erilaisia marjoja ja sieniä. Tiesithän, että paikkatietoja voi hyödyntää potentiaalisten sienestyspaikkojen etsinnässä. Hyvän lähtökohdan paikkatietopohjaiseen sienipaikkojen etsintään tarjoavat Suomen Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen avoimet paikkatietoaineistot.

Tässä helppotajuisessa artikkelissa tutustutaan siihen, miten kuka tahansa voi ottaa nämä mainiot avoimet paikkatietoaineistot avuksi sienipaikkojen etsinnässä. Artikkeli on luonteeltaan opasmainen ja ohjeistuksen seuraaminen onnistuu hyvinkin vähäisellä paikkatietosovellusten käyttökokemuksella. Artikkelin luettuasi osaat etsiä sienipaikkoja paikkatietojen avulla sekä osaat siirtää löytämäsi kohteet älypuhelimeesi.

GeoServer-teemakuva | Paikkatietomies

Putket punaisiksi – OGC-rajapintojen putkitus GeoServer-palvelimella

GeoServer-rajapintapalvelinsovelluksessa on useita erinomaisia ominaisuuksia. Eräs näistä on mahdollisuus OGC-rajapintojen putkittamiseen (eng. cascading). OGC-rajapintojen putkitus tarkoittaa sitä, että GeoServerin datalähteenä käytetään paikallisen datalähteen sijaan jotakin toisella palvelimella olevaa OGC-rajapintaa, ja tätä aineistoa jaellaan edelleen putkittavan palvelimen OGC-rajapintojen kautta.

Artikkelissa tutustutaan Väyläviraston tuottaman julkisen Digiroad WFS-rajapinnan putkittamiseen siten, että putkitettavalta WFS-rajapinnalta noudettavan aineiston sisältöä suodatetaan ensiksi CQL Filter -suodatuksen avulla. Suodatuksen jälkeen toteutettavaa WFS-WMS-muunnosta maustetaan Apache FreeMarker Template -tekniikkaan perustuvalla paikkatietokohteiden ominaisuustietojen tuunauksella ja lopuksi komeus kuorrutetaan Väyläviraston GitHub-palvelussa julkaisemilla liikennemerkkisymboleilla.

QGIS-teemakuva | Paikkatietomies

Rasterit kohdalleen – georeferointi helposti QGIS-sovelluksella

Paljon on maailmassa erilaisia rasterimuotoisia aineistoja, joilla ei ole sijaintia siinä muodossa kuin paikkatietomaailmassa toimivat ihmiset sen käsittävät, mutta jotka kuitenkin esittävät välillisesti johonkin sijaintiin liittyviä asioita. On vanhoja karttoja, kaavoja ja ilmakuvia. Miltä tuntuisi hyödyntää tällaisia aineistoja esimerkiksi omien paikkatietoanalyysien tausta-aineistoina tai julkaista niitä esimerkiksi WMS- ja WMTS-rajapinnoille? Georefointi on näissä puuhissa se ensimmäinen askel, joten lue toki pidemmälle.

Artikkelissa tutustutaan siihen, miten rasteriaineiston voi georeferoida QGIS-paikkatietosovellusta hyödyntäen. Aikaisemmista blogikirjoituksistani poiketen, tämä kirjoitus on pyritty laatimaan vaihe vaiheelta opastavaksi. Paikkatietomies-blogissa on aikaisemmin tutustuttu mm. siihen, miten tällaisia georeferoituja rasteriaineistoja voidaan optimoida GeoServer-rajapintajulkaisua varten. …

GeoServer-teemakuva | Paikkatietomies

GeoServerillä enemmän irti GetFeatureInfo-kyselyistä

Eletään koronakevättä 2020 ja moni asia on eri asennossa kuin yleensä. Korona iski myös minun paikkatietoaiheiseen tekemiseen, sillä alun perin minun piti esitellä Oskari-karttapalvelualustan yhteisöpäivän tilaisuudessa Joensuun kaupungin paikkatiedolla johtamisen karttapalvelu Oskaria ja sitä, miten paikkatietokohteiden ominaisuustietoja voidaan visualisoida paremmin GeoServerin WMS GetFeatureInfo-pohjia hyödyntäen. Koronan kutistaessa tilaisuudet webinaareiksi, jäi esitys tällä erää pitämättä.

Ei kuitenkaan hätää, sillä tähän teemaan paneudutaan nyt tässä blogikirjoituksessa. Blogikirjoitus mahdollistaa myös PowerPoint-tykitystä laveamman lähestymistavan asiaan, mistä ei liene haittaa kokonaisuuden hahmottamisen näkökulmasta; ensiksi esitellään hieman GetFeatureInfo-pyynnön rakennetta, sitten sukelletaan hetkeksi GeoServerin pellin alle ja lopuksi näytetään ihan käytännön esimerkkejä.

Oskari-teemakuva | Paikkatietomies

Webbikartta Oskari-karttapalvelun avulla

Näin 2020-luvulla kannattaa mahdollisuuksien mukaan heittää hyvästit kömpelöille staattisille kartoille ja pyrkiä siihen, että erilaisten paikkatietoanalyysien tuloksena syntyvät karttaesitykset esitetään staattisen kartan sijaan webbikarttana. Webbikartta mahdollistaa mm. sen, että kartalla esitettävien paikkatietokohteiden ominaisuustiedot ovat käyttäjän vapaasti katseltavissa. Toinen merkittävä etu on, että kartalla voidaan esittää asioita käyttäjän kulloinkin käyttämään tarkastelumittakaavaan perustuen.

Hyvä webbikartta syntyy esimerkiksi Suomessa kehitetyn Oskari-karttapalvelun ja OGC-rajapintojen tuottamiseen soveltuvan GeoServer-paikkatietopalvelimen avulla. Tässä blogikirjoituksessa esitellään Joensuun kaupungin nykyväestön tietoja kaupunginosittain esittävä webbikartta, joka muodostetaan Joensuun kaupungin paikkatiedolla johtamisen tietopalvelu Oskaria hyödyntäen. Palvelusta on luotu karttaupotus tälle sivulle. …

Geopaketti-teemakuva | Paikkatietomies

Geopaketti – ihan älytön paikkatietoformaatti

Edellisessä GRASS GIS -sovellukseen ja KuntaGML:ään keskittyneessä artikkelissa sivuttiin osittain OGC GeoPackage-formaattia. Monelle paikkatietoammattilaiselle GeoPackage on kuitenkin valitettavasti hieman tuntemattomampi paikkatietoformaatti, sillä käytössä on yhä mm. eräitä vanhoja formaatteja.

GeoPackage on Open GeoSpatial Consortiumin hallinnoima avoin formaatti paikkatietoaineistojen tallentamiseen ja siirtämiseen järjestelmästä toiseen. Suomalaisten suuhun sopii paremmin Geopaketti. Tämän paikkatietomies-artikkelin luettuasi sinulla on peruskäsitys keskeisimmistä Geopaketin ominaisuuksista.

Esittelen artikkelissa lisäksi pari SQL-skriptiä, joiden avulla voit tuunata Geopaketista vähän älykkäämmän. Skripteillä luodaan pari laukaisinta, joiden avulla Geopaketin sisälle voidaan generoida automatisoidusti erilaisia lisätietoja. Laukaisimet aktivoituvat aina kun uusi paikkatietokohde lisätään geopakettiin.

GRASS GIS - teemakuva

Laitetaanko KuntaGML:ää Geopakettiin?

Kunta-alan tuottamien paikkatietoaineistojen kanssa tekemisissä ollut paikkatietoammattilainen lienee joskus kuullut termin KuntaGML. KuntaGML on Suomen kuntaliiton organisoimissa kehitysprojekteissa kehitetty formaatti kuntien tuottamien paikkatietoaineistojen yhdenmukaistamiseksi ja siirtämiseksi tietojärjestelmästä toiseen. KuntaGML perustuu OGC:n GML-formaattiin.

KuntaGML:n tietorakenne poikkeaa tavallisen GML:n tietorakenteesta. Suurin eroavaisuus tavalliseen GML:ään on se, että KuntaGML sisältää ns. kompleksisia tietotyyppejä mistä johtuen KuntaGML-aineistot ovat haasteellisia monillr normaaleja GML-aineistoja lukeville paikkatietosovelluksille.

Tässä artikkelissa ihmetellään, miten KuntaGML WFS-rajapinnan aineistoja voidaan lukea avoimen lähdekoodin paikkatietosovellus GRASS GIS:llä. GRASS GIS:n tuki KuntaGML-rajapinnalle ei ole täydellinen, mutta sitä voi hyödyntää KuntaGML-rajapintojen tutkimiseen.

PostgreSQL - Paikkatietomies

Kiinteistötunnus muodosta toiseen PostgreSQL-tietokannassa

Kiinteistötietojärjestelmä (lyh. KTJ) on suomalaisen maaomaisuudenhallinnan perusrekisteri, joka sisältää tiedot kaikista Suomen valtakunnan alueella sijaitsevista kiinteistöistä. Kiinteistötietojärjestelmä sisältää mm. tiedon kiinteistön maantieteellisestä sijainnista ja ominaisuuksista (kiinteistörekisteri) sekä tiedot kiinteistön omistajasta/omistajista ja kiinnityksistä (lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri).

Kiinteistötietojärjestelmän tietoja ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Kiinteistön kiinteistötietojärjestelmässä yksilöivä tunniste on nimeltään kiinteistötunnus.

Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin kiinteistötunnuksen erilaisiin esitystapoihin ja siihen, millaisia ratkaisuja avoimen lähdekoodin tietokanta PostgreSQL voi tarjota kiinteistötunnusten esitystapojen välisiin muutoksiin.

PgAdmin -teemakuva

Paikkatiedot esiin pgAdmin 4 -sovelluksella

Uudelleentwiittasin hiljattain Twitterissä PostGIS-käyttäjän twiitin, jossa ilmoitettiin, että uusin versio pgAdmin 4 -tietokannanhallintatyökalusta (3.3) kykenee näyttämään tietokantakyselyn palauttamat geometriat. Tämä on erittäin kaivattu ominaisuus, sillä vastaava toiminnallisuus on ollut vakio-ominaisuutena jo kotvan aikaa esimerkiksi Microsoft SQL Server -tietokannan hallintaan käytettävässä SQL Server Management Studio -tietokannanhallintatyökalussa.

Jätettäköön siis hyvästit turhauttavalle QGIS:ssä tehtävälle PostGIS-taulujumpalle vain siksi, että voidaan pikaisesti vilkaista SQL-kyselyn palauttamia geometrioita. Asia on mielestäni niin merkittävä parannus pgAdmin -sovelluksen käytettävyyteen, että päätin demoilla sitä täällä blogissani.

Lukemalla tämän artikkelin tiedät kuinka toimia käytännössä. Ja uutena ominaisuutena on tarjolla myös automaattinen OpenStreetMap-taustakartta (saatavilla eri variaatioina) silloin kun kyselyn palauttamien geometrioiden koordinaattijärjestelmä on  WGS84.

GDAL-teemakuva | Paikkatietomies

Vanhat kartat ojennukseen – rasterikuvien sarjakäsittely GDAL-kirjaston avulla

Tuli vastaan taannoin työtehtävä, jossa työpöydälle tipahti pari hakemistollista vanhoja karttoja. Kartat piti saada julkaistuksi WMS-rajapinnalta taustakarttana. Aivan nollista ei onneksi tarvinnut lähteä liikkeelle, sillä ennen kuin kartat päätyivät allekirjoittaneen käsittelyyn, oli ne ensin skannattu papereista digikuviksi ja saatettu paikkatietomuotoon oikaisuasemoinnin avulla. Karttoja oli sen verran, että ajatus GDAL-kirjaston esiinkaivelusta nousi mieleen jo heti alkumetreillä.

Meikäläisen tehtäväksi tässä prosessissa jäi karttojen valmistelu ja käsittely sellaiseen muotoon, että ne voidaan julkaista WMS-rajapinnalle GeoServer-palvelimelta. Lopputulokseen päästiin monien vaiheiden jälkeen hyödyntämällä muutamia GDAL-kirjastoon kuuluvia komentorivisovelluksia ja ajamalla niitä Windowsin komentorivin FOR-silmukassa. Samaan kirjastoon kuuluvalla ogr2ogr-sovelluksella voidaan käsitellä myös vektorimuotoisia paikkatietoaineistoja.