PostgreSQL - Paikkatietomies

Kiinteistötunnus muodosta toiseen PostgreSQL-tietokannassa

Kiinteistötietojärjestelmä (lyh. KTJ) on suomalaisen maaomaisuudenhallinnan perusrekisteri, joka sisältää tiedot kaikista Suomen valtakunnan alueella sijaitsevista kiinteistöistä. Kiinteistötietojärjestelmä sisältää mm. tiedon kiinteistön maantieteellisestä sijainnista ja ominaisuuksista (kiinteistörekisteri) sekä tiedot kiinteistön omistajasta/omistajista ja kiinnityksistä (lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri).

Kiinteistötietojärjestelmän tietoja ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Kiinteistön kiinteistötietojärjestelmässä yksilöivä tunniste on nimeltään kiinteistötunnus.

Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin kiinteistötunnuksen erilaisiin esitystapoihin ja siihen, millaisia ratkaisuja avoimen lähdekoodin tietokanta PostgreSQL voi tarjota kiinteistötunnusten esitystapojen välisiin muutoksiin.

PgAdmin -teemakuva

Paikkatiedot esiin pgAdmin 4 -sovelluksella

Uudelleentwiittasin hiljattain Twitterissä PostGIS-käyttäjän twiitin, jossa ilmoitettiin, että uusin versio pgAdmin 4 -tietokannanhallintatyökalusta (3.3) kykenee näyttämään tietokantakyselyn palauttamat geometriat. Tämä on erittäin kaivattu ominaisuus, sillä vastaava toiminnallisuus on ollut vakio-ominaisuutena jo kotvan aikaa esimerkiksi Microsoft SQL Server -tietokannan hallintaan käytettävässä SQL Server Management Studio -tietokannanhallintatyökalussa.

Jätettäköön siis hyvästit turhauttavalle QGIS:ssä tehtävälle PostGIS-taulujumpalle vain siksi, että voidaan pikaisesti vilkaista SQL-kyselyn palauttamia geometrioita. Asia on mielestäni niin merkittävä parannus pgAdmin -sovelluksen käytettävyyteen, että päätin demoilla sitä täällä blogissani.

Lukemalla tämän artikkelin tiedät kuinka toimia käytännössä. Ja uutena ominaisuutena on tarjolla myös automaattinen OpenStreetMap-taustakartta (saatavilla eri variaatioina) silloin kun kyselyn palauttamien geometrioiden koordinaattijärjestelmä on  WGS84.

Ajatuksia-teemakuva | Paikkatietomies

Avoimet formaatit kaupunkimallien ja suunnitelmamallien maailmassa

Kaupunkimallinnus ja suunnitelmamallien esittäminen kolmiulotteisessa avaruudessa on eräs tämän hetken kuumimmista digitalisaation kaupunkisuunnitteluun luomista ilmiöistä. Kaupunkimalli ja suunnitelmien esittäminen fotorealistisessa kolmiulotteisessa ympäristössä on erittäin toimiva havainnollistamiskeino, joka tavoittaa sellaisetkin kaupunkilaiset, jotka eivät kykene tulkitsemaan kryptisiä kaavakarttoja merkintöineen.

Yksinkertaisesti ajateltuna kaupunkimalli on paikkatietoa, jolla on kolmiulotteinen geometriatieto. Paikkatietojen tehokkaamman hyödyntämisen maankäytön suunnitteluun tuomia mahdollisuuksia olen pohtinut aikaisemmin tässä blogissa.

Sukeltaessaan kaupunkimallien maailmaan, huomaa varsin pian lilluvansa erilaisten käsitteiden, lyhenteiden, formaattien ja eri tekniikoiden seassa. Tässä artikkelissa tutustutaan kaupunkimallinnuksen ja mallipohjaisen kaupunkisuunnittelun yhteydessä käytettäviin avoimiin formaatteihin.

GDAL-teemakuva | Paikkatietomies

Vanhat kartat ojennukseen – rasterikuvien sarjakäsittely GDAL-kirjaston avulla

Tuli vastaan taannoin työtehtävä, jossa työpöydälle tipahti pari hakemistollista vanhoja karttoja. Kartat piti saada julkaistuksi WMS-rajapinnalta taustakarttana. Aivan nollista ei onneksi tarvinnut lähteä liikkeelle, sillä ennen kuin kartat päätyivät allekirjoittaneen käsittelyyn, oli ne ensin skannattu papereista digikuviksi ja saatettu paikkatietomuotoon oikaisuasemoinnin avulla. Karttoja oli sen verran, että ajatus GDAL-kirjaston esiinkaivelusta nousi mieleen jo heti alkumetreillä.

Meikäläisen tehtäväksi tässä prosessissa jäi karttojen valmistelu ja käsittely sellaiseen muotoon, että ne voidaan julkaista WMS-rajapinnalle GeoServer-palvelimelta. Lopputulokseen päästiin monien vaiheiden jälkeen hyödyntämällä muutamia GDAL-kirjastoon kuuluvia komentorivisovelluksia ja ajamalla niitä Windowsin komentorivin FOR-silmukassa. Samaan kirjastoon kuuluvalla ogr2ogr-sovelluksella voidaan käsitellä myös vektorimuotoisia paikkatietoaineistoja.

PostgreSQL - Paikkatietomies

PgRouting miehen tiellä pitää – avoin vaihtoehto reititykseen

Verkostoanalyysit ovat eräs paikkatietoanalyysien muoto. Verkostoanalyysien avulla voidaan esimerkiksi laskea reitti kahden eri pisteen välille, muodostaa saavutettavuusvyöhykkeitä ja ratkoa kauppamiehen ongelmaa. Tässä artikkelissa tutustutaan avoimen lähdekoodin reitityskirjasto pgRoutingiin, jonka avulla on mahdollista toteuttaa kaikkia yllä mainittuja verkostoanalyyseja.

PgRouting on PostgreSQL-tietokannan lisäosa, joka mahdollistaa verkostoanalyysien toteuttamisen PostgreSQL-tietokannassa. Verkostoanalyysin pohjaksi tarvitaan lisäksi reitityskelpoinen tieverkkoaineisto, joka tässä tapauksessa on Liikenneviraston (nykyään Väylävirasto) avoimena datana julkaistava Digiroad-aineisto.

PgRouting-lisäosalla varustettua reitityskelpoista tietokantaa voi käskyttää itse kirjoitetettujen tietokantakyselyiden sijaan myös QGIS-paikkatietosovellukseen saatavilla olevan (kirjoitushetkellä) kokeellisen lisäosan avulla.

GeoServer-teemakuva | Paikkatietomies

Eri geometriatyyppejä sisältävien aineistojen visualisointi SLD-tyylikielen avulla

Vektorimuotoisia paikkatietokohteita on montaa sorttia. On pistettä, viivaa ja monikulmiota. Perinteinen ajattelu paikkatietojärjestelmien maailmassa on se, että kukin geometriatyyppi on omalla tasollaan. Mikäli paikkatietokohteita säilötään tietokannassa, ei tällaisen ajattelutavan noudattaminen ole välttämätöntä, vaan samassa tietokantataulussa voidaan säilöä geometriatyypiltään erilaisia paikkatietokohteita.

Tässä artikkelissa tutustutaan siihen, miten rakentaa sellainen SLD-visualisointi, joka hanskaa geometriasarakkeessa olevat eri geometriatyypit, ja osaa soveltaa niille määriteltyjä SLD-tyylikielen sääntöjä. SLD-tyylikieli (Styled Layer Descriptor) on OGC:n kehittämä XML-pohjainen kieli, jolla paikkatietokohteita voidaan visualisoida ns. tyylisääntöjen (rule) avulla. SLD-tyylikieltä käytetään esimerkiksi GeoServer-paikkatietopalvelimella.

PostgreSQL - Paikkatietomies

Monikulmiossa reikä, eikä! – reikien poisto PostGIS-kannassa

Monikulmioiden sisällä olevat reiät aiheuttavat silloin tällöin ongelmia erilaisissa paikkatietoanalyyseissa. Ajoittain tuleekin tarve saada eliminoitua monikulmion sisällä olevat reiät ilman käsin tehtävää naputtelua (ns. automaattinen reikien poisto). Yksittäiset reiät on monesti helpompi poistaa käsin, mutta mikäli poistettavia reikiä on satoja, on jonkinlaisen automaation rakentaminen jo hyvinkin mielekästä.

Automaation rakentamiselle on perusteet myös silloin, kun reikien poistoa ajetaan osana jotakin paikkatietokohteiden massakäsittelyä. Loistavat työkalut paikkatietokohteiden automaattiseen käsittelyyn tarjoaa PostGIS-tietokanta, jonka spatiaalifunktioiden toiminnallisuuksia yhdistelemällä pystyy rakentamaan käyttökelpoisen ratkaisun reikien poistamiseksi. PostGIS-tietokanta on avoimen lähdekoodin relaatiotietokanta, jonka paikkatieto-ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. …

Oskari-teemakuva | Paikkatietomies

Oskari tuli kylään – karttaupotuksia nettisivuille

Jokainen meistä on nähnyt interaktiivisia karttoja internetsivuilla. Zoomailtava ja karttatasojen näkyvyysasetusten muokkaamisen mahdollistama kartta webbisivuilla on tätä päivää. Tätä päivää on myös se, että kartta skaalautuu mobiililaitteiden ruuduille ja pysyy tuolloinkin käytettävänä.

Internetsivulle lisätystä kartasta käytetään usein nimeä karttaupotus. Vaihtoehtoja karttaupotuksen toteuttamiseen on useita. Tunnetuin ja käytetyin on Google Maps. Google Maps -karttaupotuksen pystyy toteuttamaan helposti esimerkiksi WordPress-alustalle useiden lisäosien avulla ja helppokäyttöisenä se sopiikin useaan tarkoitukseen.

Avoimen lähdekoodin vaihtoehto karttaupotusten tekemisesksi on Oskari. Oskari-karttapalvelu on kotimaista tekoa oleva avoimen lähdekoodin karttapalvelu, jonka toteutus perustuu mm. OpenLayers-kirjastoon ja GeoServer-karttapalvelimeen. Joensuun kaupungin pystyttämästä paikkatiedolla johtamisen tietopalvelu Oskarista voit lukea täältä.

Ajatuksia-teemakuva | Paikkatietomies

Paikkatietomiehen uudenvuodenlupaus vuodelle 2018

Tässä artikkelissa tehdään yksi jos toinenkin uudenvuodenlupaus. Kuten hyvin tiedämme, on uudenvuodenlupauksilla tapana jäädä usein toteutumatta. Sisäinen inhorealisti kehottaakin lukijoita pitämään em. lausahdus mielessä tätä postausta ja sen jälkeen ilmestyneitä postauksia lukiessa.

Paikkatietomies.fi -blogisivusto on iältään vielä nuori  ja paikkatietoasioiden kanssa työskenteleville tuntematon sivusto. Tärkein tavoite vuodelle 2018 onkin lisätä tämän blogin tunnettavuutta paikkatietoammattilaisten keskuudessa. Blogi tuskin koskaan tulee tavoittamaan suurta massaa, sillä kyse varsin pienelle kohderyhmälle suunnatusta erikoissivustosta, joten tavoitteet ovat hyvin maltilliset.

Tunnettavuutta pyrin lisäämään varsin perinteisin keinoin: tuottamaan blogiini kiinnostavia sisältöjä ja optimoimalla blogisivustoa siten, että hakukoneet löytävät sivuston paremmin. Hakukoneoptimointia opetellaankin sitten ns. kantapään kautta menetelmällä. …

GeoServer-teemakuva | Paikkatietomies

WMS-rajapinta tutuksi – karttakuvia rajapinnoilta

WMS-rajapinta terminä on monelle meistä tuttu juttu. WMS-rajapinnan käyttö on kätevää, sillä sitä käyttäen kartat valuvat kuin itsestään käytettyyn asiakassovellukseen.

Jos et vielä tiedä mitä WMS-rajapinta tarkoittaa, niin kyse on Open Geospatial Consotiumin (lyh. OGC).määrittelemästä rajapinnasta, jonka avulla asiakassovellus voi noutaa rasterimuotoisia karttkarttakuva-aineistoja rajapintatietopalvelimelta.

Rasterimuotoisella aineistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä joko karttakuvaa tai tiilitettyä karttakuvaa. Tässä artikkelissa luodaan lyhyt katsaus WMS-rajapinnan sielunelämään lähinnä teknisestä näkökulmasta.

Artikkelissa esillään lisäksi kaksi keskeisintä WMS-pyyntöä ja kerrotaan millaisia aineistoja WMS-rajapinnan avulla voidaan jakaa. Esimerkit perustuvat avoimen lähdekoodin GeoServer-rajapintapalvelimeen.