QGIS-teemakuva | Paikkatietomies

Avoimet paikkatietoaineistot, QGIS ja Mergin Maps – sienestäjän kelvot kaverit

Syksy on erilaisten metsänantimien aikaa. Metsistä voi jokamiehenoikeuksien turvin kerätä vapaasti talteen erilaisia marjoja ja sieniä. Tiesithän, että paikkatietoja voi hyödyntää potentiaalisten sienestyspaikkojen etsinnässä. Hyvän lähtökohdan paikkatietopohjaiseen sienipaikkojen etsintään tarjoavat Suomen Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen avoimet paikkatietoaineistot.

Tässä helppotajuisessa artikkelissa tutustutaan siihen, miten kuka tahansa voi ottaa nämä mainiot avoimet paikkatietoaineistot avuksi sienipaikkojen etsinnässä. Artikkeli on luonteeltaan opasmainen ja ohjeistuksen seuraaminen onnistuu hyvinkin vähäisellä paikkatietosovellusten käyttökokemuksella. Artikkelin luettuasi osaat etsiä sienipaikkoja paikkatietojen avulla sekä osaat siirtää löytämäsi kohteet älypuhelimeesi.

GeoServer-teemakuva | Paikkatietomies

Putket punaisiksi – OGC-rajapintojen putkitus GeoServer-palvelimella

GeoServer-rajapintapalvelinsovelluksessa on useita erinomaisia ominaisuuksia. Eräs näistä on mahdollisuus OGC-rajapintojen putkittamiseen (eng. cascading). OGC-rajapintojen putkitus tarkoittaa sitä, että GeoServerin datalähteenä käytetään paikallisen datalähteen sijaan jotakin toisella palvelimella olevaa OGC-rajapintaa, ja tätä aineistoa jaellaan edelleen putkittavan palvelimen OGC-rajapintojen kautta.

Artikkelissa tutustutaan Väyläviraston tuottaman julkisen Digiroad WFS-rajapinnan putkittamiseen siten, että putkitettavalta WFS-rajapinnalta noudettavan aineiston sisältöä suodatetaan ensiksi CQL Filter -suodatuksen avulla. Suodatuksen jälkeen toteutettavaa WFS-WMS-muunnosta maustetaan Apache FreeMarker Template -tekniikkaan perustuvalla paikkatietokohteiden ominaisuustietojen tuunauksella ja lopuksi komeus kuorrutetaan Väyläviraston GitHub-palvelussa julkaisemilla liikennemerkkisymboleilla.

PostgreSQL - Paikkatietomies

Paikkatieto- ja tietokantapohjainen kiinteistöveroselvitys

Paikkatieto- ja tietokantapohjainen kiinteistöveroselvitys on tietojärjestelmäavusteisesti toteutettava selvitys, jonka avulla voidaan vertailla eri rekistereissä olevia kiinteistöveron määräytymiseen vaikuttavia tietoja. Paikkatietojen avulla aineistoja voidaan tarkastella helposti visuaalisesti kartan ja muiden paikkatietomenetelmien avulla. Vertailun perusajatus on verrata verohallinnon rekisterissä olevia kiinteistöverotietoja kunnan rakennusrekisterissä oleviin tietoihin.

Vertailun tavoitteena voi olla esimerkiksi pyrkimys verovelvollisten tasapuoliseen kohteluun, jolloin tarkastellaan verohallinnon rekisterissä olevien tietojen oikeellisuutta ja etsitään mahdollisia puutteita. Tarkastelu voidaan ulottaa niin maapohjaan, rakennuksiin tai molempiin. Tietokantapohjaisen analysoinnin avulla vertailujen toteuttaminen on tietoturvallista, pitkälle automatisoitavaa ja tehokasta.

Ajatuksia-teemakuva | Paikkatietomies

Tänään on GIS-päivä – voisiko sellainen olla aina?

Tänään 18.11. maailmalla vietetään GIS Day -nimistä teemapäivää. Idea GIS Day -teemapäivästä on peräisin Yhdysvalloista vuodelta 1999. Päivän ideana on mm. juhlistaa paikkatietojärjestelmiä ja lisätä ihmisten tietoisuutta paikkatietojen merkityksestä yhteiskunnalle. Teemapäivän suomenkieliseksi nimeksi näyttäisi vakiintuneen GIS-päivä, mutta yhtä hyvin päivän olisi voinut suomentaa muotoon paikkatietojärjestelmien päivä tai paikkatietoammattilaisten päivä.

Olkoon tämä blogikirjoitus oma panokseni GIS-päivän juhlistamiseksi. Paikkatietoammattilaiset ja heidän käyttämät järjestelmät ja sovellukset, niin kaupalliset kuin avoimetkin, ansaitsevat kiistatta oman teemapäivän ja oman pienen hetken valokeilassa. Eräs tapa GIS-päivän pöhinään osallitumiseksi, on julkaista blogikirjoitus siitä, miten on itse päätynyt paikkatietoalalle ja jakaa se sosiaalisessa mediassa. Tässäpä sellainen.

QGIS-teemakuva | Paikkatietomies

Rasterit kohdalleen – georeferointi helposti QGIS-sovelluksella

Paljon on maailmassa erilaisia rasterimuotoisia aineistoja, joilla ei ole sijaintia siinä muodossa kuin paikkatietomaailmassa toimivat ihmiset sen käsittävät, mutta jotka kuitenkin esittävät välillisesti johonkin sijaintiin liittyviä asioita. On vanhoja karttoja, kaavoja ja ilmakuvia. Miltä tuntuisi hyödyntää tällaisia aineistoja esimerkiksi omien paikkatietoanalyysien tausta-aineistoina tai julkaista niitä esimerkiksi WMS- ja WMTS-rajapinnoille? Georefointi on näissä puuhissa se ensimmäinen askel, joten lue toki pidemmälle.

Artikkelissa tutustutaan siihen, miten rasteriaineiston voi georeferoida QGIS-paikkatietosovellusta hyödyntäen. Aikaisemmista blogikirjoituksistani poiketen, tämä kirjoitus on pyritty laatimaan vaihe vaiheelta opastavaksi. Paikkatietomies-blogissa on aikaisemmin tutustuttu mm. siihen, miten tällaisia georeferoituja rasteriaineistoja voidaan optimoida GeoServer-rajapintajulkaisua varten. …

GeoServer-teemakuva | Paikkatietomies

GeoServerillä enemmän irti GetFeatureInfo-kyselyistä

Eletään koronakevättä 2020 ja moni asia on eri asennossa kuin yleensä. Korona iski myös minun paikkatietoaiheiseen tekemiseen, sillä alun perin minun piti esitellä Oskari-karttapalvelualustan yhteisöpäivän tilaisuudessa Joensuun kaupungin paikkatiedolla johtamisen karttapalvelu Oskaria ja sitä, miten paikkatietokohteiden ominaisuustietoja voidaan visualisoida paremmin GeoServerin WMS GetFeatureInfo-pohjia hyödyntäen. Koronan kutistaessa tilaisuudet webinaareiksi, jäi esitys tällä erää pitämättä.

Ei kuitenkaan hätää, sillä tähän teemaan paneudutaan nyt tässä blogikirjoituksessa. Blogikirjoitus mahdollistaa myös PowerPoint-tykitystä laveamman lähestymistavan asiaan, mistä ei liene haittaa kokonaisuuden hahmottamisen näkökulmasta; ensiksi esitellään hieman GetFeatureInfo-pyynnön rakennetta, sitten sukelletaan hetkeksi GeoServerin pellin alle ja lopuksi näytetään ihan käytännön esimerkkejä.

Oskari-teemakuva | Paikkatietomies

Webbikartta Oskari-karttapalvelun avulla

Näin 2020-luvulla kannattaa mahdollisuuksien mukaan heittää hyvästit kömpelöille staattisille kartoille ja pyrkiä siihen, että erilaisten paikkatietoanalyysien tuloksena syntyvät karttaesitykset esitetään staattisen kartan sijaan webbikarttana. Webbikartta mahdollistaa mm. sen, että kartalla esitettävien paikkatietokohteiden ominaisuustiedot ovat käyttäjän vapaasti katseltavissa. Toinen merkittävä etu on, että kartalla voidaan esittää asioita käyttäjän kulloinkin käyttämään tarkastelumittakaavaan perustuen.

Hyvä webbikartta syntyy esimerkiksi Suomessa kehitetyn Oskari-karttapalvelun ja OGC-rajapintojen tuottamiseen soveltuvan GeoServer-paikkatietopalvelimen avulla. Tässä blogikirjoituksessa esitellään Joensuun kaupungin nykyväestön tietoja kaupunginosittain esittävä webbikartta, joka muodostetaan Joensuun kaupungin paikkatiedolla johtamisen tietopalvelu Oskaria hyödyntäen. Palvelusta on luotu karttaupotus tälle sivulle. …

Ajatuksia-teemakuva | Paikkatietomies

Avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntija

Minua pyydettiin hiljattain kirjoittamaan blogiini artikkeli siitä, millaista on olla avoimiin paikkatietosovelluksiin erikoistunut paikkatietoasiantuntija. Pyynnössä haluttiin kuulla asioita myös ns. nurjalta puolelta, joten positiivisten kokemusten vastapainoksi nostan esille myös avointen paikkatietosovellusten hyödyntämiseen liittyviä epäkohtia. Kuuntelen erittäin mielelläni saamaani palautetta, joten tässäpä tämän blogin ensimmäinen täysin lukijapalautteen innoittamana syntynyt kirjoitus.

Näkökulmaksi on valittu nimenomaan se, millaisia etuja/vaikeuksia avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten hyödyntäminen tuo käyttäjälle. Korostan tähän alkuun, että kyse on omista näkemyksistäni, ja joku muu voi nähdä asiat aivan eri tavalla. Blogia olen kuullut kutsuttavan joskus myös keskustelualustaksi, joten kuulisin erittäin mielelläni myös sinun näkemyksen asiaan. Niitä voit jättää kirjoituksen alla olevaan kommenttikenttään.

Geopaketti-teemakuva | Paikkatietomies

Geopaketti – ihan älytön paikkatietoformaatti

Edellisessä GRASS GIS -sovellukseen ja KuntaGML:ään keskittyneessä artikkelissa sivuttiin osittain OGC GeoPackage-formaattia. Monelle paikkatietoammattilaiselle GeoPackage on kuitenkin valitettavasti hieman tuntemattomampi paikkatietoformaatti, sillä käytössä on yhä mm. eräitä vanhoja formaatteja.

GeoPackage on Open GeoSpatial Consortiumin hallinnoima avoin formaatti paikkatietoaineistojen tallentamiseen ja siirtämiseen järjestelmästä toiseen. Suomalaisten suuhun sopii paremmin Geopaketti. Tämän paikkatietomies-artikkelin luettuasi sinulla on peruskäsitys keskeisimmistä Geopaketin ominaisuuksista.

Esittelen artikkelissa lisäksi pari SQL-skriptiä, joiden avulla voit tuunata Geopaketista vähän älykkäämmän. Skripteillä luodaan pari laukaisinta, joiden avulla Geopaketin sisälle voidaan generoida automatisoidusti erilaisia lisätietoja. Laukaisimet aktivoituvat aina kun uusi paikkatietokohde lisätään geopakettiin.

GRASS GIS - teemakuva

Laitetaanko KuntaGML:ää Geopakettiin?

Kunta-alan tuottamien paikkatietoaineistojen kanssa tekemisissä ollut paikkatietoammattilainen lienee joskus kuullut termin KuntaGML. KuntaGML on Suomen kuntaliiton organisoimissa kehitysprojekteissa kehitetty formaatti kuntien tuottamien paikkatietoaineistojen yhdenmukaistamiseksi ja siirtämiseksi tietojärjestelmästä toiseen. KuntaGML perustuu OGC:n GML-formaattiin.

KuntaGML:n tietorakenne poikkeaa tavallisen GML:n tietorakenteesta. Suurin eroavaisuus tavalliseen GML:ään on se, että KuntaGML sisältää ns. kompleksisia tietotyyppejä mistä johtuen KuntaGML-aineistot ovat haasteellisia monillr normaaleja GML-aineistoja lukeville paikkatietosovelluksille.

Tässä artikkelissa ihmetellään, miten KuntaGML WFS-rajapinnan aineistoja voidaan lukea avoimen lähdekoodin paikkatietosovellus GRASS GIS:llä. GRASS GIS:n tuki KuntaGML-rajapinnalle ei ole täydellinen, mutta sitä voi hyödyntää KuntaGML-rajapintojen tutkimiseen.