Syksy on erilaisten metsänantimien aikaa. Metsistä voi jokamiehenoikeuksien turvin kerätä vapaasti talteen erilaisia marjoja ja sieniä. Tiesithän, että paikkatietoja voi hyödyntää potentiaalisten sienestyspaikkojen etsinnässä. Hyvän lähtökohdan paikkatietopohjaiseen sienipaikkojen etsintään tarjoavat Suomen Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen avoimet paikkatietoaineistot.
Tässä helppotajuisessa artikkelissa tutustutaan siihen, miten kuka tahansa voi ottaa nämä mainiot avoimet paikkatietoaineistot avuksi sienipaikkojen etsinnässä. Artikkeli on luonteeltaan opasmainen ja ohjeistuksen seuraaminen onnistuu hyvinkin vähäisellä paikkatietosovellusten käyttökokemuksella. Artikkelin luettuasi osaat etsiä sienipaikkoja paikkatietojen avulla sekä osaat siirtää löytämäsi kohteet älypuhelimeesi.
Avoimet paikkatietoaineistot avuksi sopivan metsäalueen etsinnässä
Metsäkeskus tarjoaa avoimena datana erilaisia metsäympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja. Metsäkeskuksen avoimet paikkatietoaineistot ovat hyödynnettävissä kahta eri kanavaa hyödyntäen; ne voi ladata omalle koneelleen OGC GeoPackage -muodossa tai vaihtoehtoisesti niitä voi suorakäyttää WFS-rajapinnan yli.
Sienipaikkojen etsinnän näkökulmasta mielenkiintoisin aineisto on ns. metsävarakuvioaineisto. Metsävarakuviolla tarkoitetaan kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän aluetta. Joissain tapauksissa myös ns. erityisen tärkeät elinympäristöt -aineisto voi olla hyödyllinen. Erityisen tärkeät elinympäristöt -aineisto tarkoittaa Metsälain 10 §:n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä.
Rajapinnat käyttöön QGIS-paikkatietosovelluksessa
Avoimen lähdekoodin QGIS-paikkatietosovellus ja avoimet paikkatietoaineistot ovat hyvät kaverit. QGIS-paikkatietosovelluksen voi ladata maksutta kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille. QGISissä toteutetut paikkatietoanalyyysit, ja niistä tuloksiksi saadut paikkatietoaineistot, saa tarvittaessa mukaan myös maastoon esimerkiksi maksuttoman Mergin Maps -ratkaisun avulla.
Mergin Maps tarjoaa pilvipalvelun sekä QGIS-lisäosan, joiden avulla QGIS-työtilan voi synkronoida älypuhelimeen. Älypuhelimen paikannustoiminnallisuuden avulla sienipaikoille on mahdollista löytää helposti, vaikka karttojen lukeminen ja metsätyyppien tunnistaminen ei olisikaan sitä kaikkein ominta tekemistä.
Tässä esimerkissä QGIS-paikkatietosovellusta käytetään suomenkielisellä macOS-käyttöjärjestelmällä ja Mergin Maps -mobiilisovellusta suomenkielisellä iOS-alustalla. Mergin Maps -mobiilisovelluksesta on versio myös Android-puhelimiin.
QGIS on käyttölogiikaltaan samanlainen kaikissa käyttöjärjestelmäympäristöissä, joten ohjeistus toimii hyvin myös WIndows-ympäristössä. Sama pätee myös Mergin Maps -mobiilisovellukseen Android-käyttöjärjestelmää käyttävissä älypuhelimissa.
Homma saadaan käytiin avaamalla QGIS-paikkatietosovellus ja ottamalla yhteyttä tarvittaviin rajapintapalveluihin. Tässä esimerkikssä metsävarakuvioaineistoja suorakäytetään Metsäkeskuksen WFS-rajapinnalta. Ja että metsävarakuvioaineistojen visuaalinen tulkinta olisi mielekästä, tarvitaan niiden oheen myös taustakarttoja. Niitä suorakäytetään puolestaan Maanmittauslaitoksen avoimesta WMTS-karttakuvapalvelusta.
Taustakartta Maanmittauslaitoksen avoimesta WMTS-karttakuvapalvelusta
Aloitetaan lisäämällä Maanmittauslaitoksen avoin WMTS-karttakuvapalvelu QGIS-paikkatietosovellukseen. Huomaathan, että käyttääksesi Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja, tulee sinun hankkia itsellesi maksuton API-avain.
WMTS-rajapintapalvelun lisäämisen voi hoitaa QGIS-paikkatietosovelluksessa useaa eri kautta. Tässä esimerkissä toimitaan pääikkunassa oletuksena näkyvän Selain-ikkunan kautta.
Lisätäksesi uuden WMS/WMTS-yhteyden Selain-ikkunan kautta, paina hiiren toisella painikkeella WMS/WMTS-kohdan päällä, jolloin avautuu kuvassa 1 nähtävä valikko. Valitse avautuvasta valikosta Uusi yhteys… -kohta.
Saman valikon kautta voit tarvittaessa tallentaa käyttämiesi rajapintayhteyksien tiedot XML-tiedostoksi tai vaihtoehtoisesti lukea jo olemassa olevat XML-muotoiset tiedot sisään QGIS-paikkatietosovellukseen.
Uusi yhteys… -kohtaa painettuasi näytölle avautuu kuvassa 2 nähtävä Luo uusi WMS/WMTS-yhteys -ikkuna. Tähän ikkunaan syötetään yhteyden nimi sekä Maanmittauslaitoksen avoimen WMTS-rajapinnan GetCapabilities-dokumentin osoite. Rajapintaosoitteen saat kopioitua tarvittaessa leikepöydälle kuvan 2 alla sijaitsevasta harmaapohjaisesta laatikosta.
Kuten aikaisemmin todettiin, Maanmittauslaitoksen avointen rajapintojen käyttöön tarvitaan API-avain. Syötä API-avaimesi hitusen alempana olevan Autenikointi-osan Yksinkertainen todennus -välilehden kohtaan Käyttäjänimi. Muuta ei sitten tarvitakaan, joten API-avaimen syöttämisen sen jälkeen voit painaa ikkunan alalaidassa olevaa OK-painiketta.
https://avoin-karttakuva.maanmittauslaitos.fi/avoin/wmts/1.0.0/WMTSCapabilities.xmlJos kaikki meni putkeen edellisessä vaiheessa, sinun pitäisi päästä nyt käsiksi Maanmittauslaitoksen avoimeen WMTS-rajapintaan. Voit todeta tämän esimerkiksi QGISin Selain-ikkunassa WMS/WMTS-kohdan vasemmalla puolella olevaa nuolta klikkaamalla. Nuolen napsautus tuo esille kaikki QGISiin kytkekyt WMS/WMTS-rajapintapalvelut; juuri liitetty Maanmittauslaitoksen palvelu pitäisi tulla nyt näkyviin.
Halutessasi voit vielä tarkastella palvelun sisältöä avaamalla palvelussa tarjolla olevat tasot palvelun nimen kohdalla olevaa vasemmanpuoleista nuolta klikkaamalla. Tason nimen vieressä olevaa nuolta klikkaamalla voit puolestaan tarkastella, missä kaikissa koordinaattijärjestelmissä taso on tarjolla.
Tässä esimerkissä ollaan avaamassa ETRS89-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä olevaa Maastokartta-tasoa. Tason nimen tuplanapsautus lisää valitun karttatason karttatasopaneeliin.
Kuva 3: Maanmittauslaitoksen avoimessa WMTS-rajapintapalvelussa oleva Maastokartta-taso ja sen käytettävissä olevat koordinaattijärjestelmät
Metsävarakuviot Metsäkeskuksen WFS-rajapintapalvelusta
Seuraavaksi kytkeydytään Metsäkeskuksen WFS-rajapintaan. Prosessi on melko samanlainen kuin aikaisemmin tehty WMTS-rajapintaan kytkeytyminen. Lisätäksesi WFS-tason paina hiiren toisella painikkeella WFS / OGC API Features -kohdan päällä Selain-ikkunassa, jolloin avautuu kuvassa 4 nähtävä valikko. Valitse avautuvasta valikosta Uusi yhteys… -kohta.
Uusi yhteys… -kohtaa painettuasi näytölle avautuu kuvassa 5 nähtävä Luo uusi WFS-yhteys -ikkuna. Tähän ikkunaan syötetään yhteyden nimi sekä Metsäkeskusen metsävaratietojen WFS-rajapinnan GetCapablities-dokumentin osoite. Rajapintaosoitteen saat kopioitua tarvittaessa leikepöydälle kuvan 5 alla sijaitsevasta harmaapohjaisesta laatikosta.
https://rajapinnat.metsaan.fi/geoserver/Avoinmetsatieto/stand/owsMetsäkeskuksen rajapintojen käyttöön ei tarvita API-avainta, joten tiedot syötettyäsi voit painaa ikkunan alalaidassa olevaa OK-painiketta.
Kuva 6: Metsäkeskuksen WFS-rajapintapalvelussa oleva stand-taso (metsävarakuviot)
Mikäli kaikki meni hyvin, pitäisi sinun päästä nyt käsiksi Metsäkeskuksen metsävarakuvioiden WFS-rajapintaan. Voit todentaa tämän esimerkiksi QGISin Selain-ikkunassa WFS / OGC API Features -kohdan vasemmalla puolella olevaa nuolta klikkaamalla (kuva 6).
Nuolen napsautus tuo esille kaikki QGISiin kytketyt WFS / OGC API Features -rajapintapalvelut. Toimintaperiaate on sama kuin WMS/WMTS-rajapintojen kohdalla aikaisemmin.
Sienestysalueen valinta ja metsävarakuvioiden tallennus
OGC-rajapintojen, etenkin WFS-rajapinnan, käytössä kannattaa kiinnittää huomiota tarkastelumittakaavaan, sillä maantieteellisesti suuren alueen aineistojen hakeminen WFS-rajapinnasta voi olla suuresta datan määrästä johtuen hidasta. Tästä johtuen kannattaakin suunnistaa ensin haluamalleen tarkastelualueelle ja vasta sitten lisätä WFS-taso karttatasopaneeliin.
Asiassa voi edetä esimerkiksi siten, että lisää ensin Maanmittauslaitoksen avoimesta WMTS-rajapinnasta jonkun taustakartan ja navigoi sen avulla haluamaansa sijaintiin. Ennen metsävarakuvioiden lisäämistä karttaikkunan mittakaava kannattaa asettaa pienemmäksi kuin 1:200 000, jolloin metsävarakuvioiden lataaminen WFS-rajapinnasta on vielä sujuvaa.
Tässä esimerkissä sienipaikkoja etsitään Pohjois-Karjalasta läntisen Outokummun alueelta. Esimerkissä käytettävällä sijainnilla ei sinällään ole merkitystä, sillä tässä artikkelissa esitetyt ohjeet soveltuvat käytettäväksi koko Suomen alueella.
Kuvassa 7 on nähtävissä tilanne, missä Maanmittauslaitoksen taustakartan avulla on hakeuduttu halutulle alueelle. Kuvasta nähdään lisäksi se, että tarkastelumittakaava on asetettu arvoon 1:200 000. Myös metsävarakuvioaineisto (stand-niminen karttataso) on lisätty kartalle, täyttöväri asetettu läpinäkyväksi sekä reunaviivan väri on vaihdettu vihreäksi.
Metsävarakuvioaineiston tallentaminen omalle koneelle karttaikkunassa näkyvällä rajauksella
Tässä esimerkissä toteuttavia, sienipaikat paljastavia analyyseja varten metsävarakuvioaineistosta kannattaa tallentaa omalle koneelle paikallinen, maantieteelliseltä kattavuudeltaan pienialaisempi aineisto. Rajaus voidaan toteuttaa esimerkiksi käsin aineistosta halutut kuviot valitsemalla tai sitten karttaikkunassa näkyvän rajauksen (eng. bounding box) perusteella.
Tallennetaan rajaus valitsemalla stand-taso hiiren toisella painikkeella ja sitten Vie-valikosta Tallenna kohteet nimellä -kohta (kuva 8).
Paikallisesti tallennettava aineisto kannattaa tallentaa GeoPackage-muodossa, joten valitaan Muoto-pudotusvalikosta GeoPackage. Tiedostonimi-kenttään määritellään tallennettavalle tiedostolle nimi. Täyden tiedostopolun voit määritellä kentän oikealla puolella olevan …-painikkeen kautta (kuva 9).
Muista laittaa täppä kohtaan Laajuus (nykyinen: taso), sillä muutoin QGIS-tallentaa koko Suomen kattavan aineiston ja se prosessi kestää tai vaihtoehtoisesti kaataa QGIS-sovelluksen. Tässä esimerkissä tason nimeksi on määritelty Outokumpu_metsävarakuviot, mutta nimi voi olla mikä tahansa. Huomiota kannattaa kiinnittää myös kohtaan koordinaattijärjestelmä, jossa pitäisi olla määriteltynä EPSG:3067.
Lopuksi voit painaa OK-painiketta. Mikäli haluat lisätä uuden aineiston automaattisesti kartalle, varmista että sinulla on täppä kohdassa Lisää tallennettu tiedosto kartalle.
Kun aineisto on viety onnistuneesti erilliseksi GeoPackage-tiedostoksi, ilmoittaa QGIS siitä Taitto viety -ilmoituksella, joka näytetään vihreällä pohjalla karttaikkunan ylälaidassa. Halutessaan talletun aineiston kattavuuden voi vielä varmistaa muuttamalla karttaikkunan mittakaavan suuremmaksi kuin 1:200 000. Kuvan 10 esimerkissä mittakaavaksi on asetettu 1:270 000.
Stand-karttataso kannattaa jatkossa kytkeä pois näkyvistä tai poistaa kokonaan karttatasopaneelista (onnistuu karttatason nimeä hiiren toisella painikkeella klikkaamalla) QGIS-paikkatietosovelluksen toiminnan nopeuttamiseksi. Jatkossa tässä ohjeessa keskitytään Outokumpu_metsävarakuviot-nimiseen aineistoon.
Etsitäänkö suppilovahveroita?
Tässä esimerkissä etsimme sopivia sienestyskohteita erityisesti suppilovahveroa (kuva 11) silmällä pitäen. Suppilovahvero on erinomainen ruokasieni. Suppilovahverolle tyypillisiä kasvupaikkoja ovat Luontoportin mukaan mm. tuoreet kangasmetsät, lehdot sekä kumpuilevat sekametsät. Sivusto tietää myös kertoa, että suppilovahvero on kuusen mykoritsasieni eli menestyäkseen se tarvitsee kuusta kaverikseen.
Suppilovahverosta tiedetään, että se kasvaa yleensä sammalikossa, erityisesti kerrossammaleen ympäröimänä. Lisäksi tiedetään, että suppilovahveron voi sekoittaa ulkonäöllisesti kosteikkovahveroon, joka tosin sekin on erinomainen ruokasieni. Suppilovahveron satokausi on pitkä, ja kestää aina lumien tuloon saakka, joten vielä myöhäsyksylläkin ennättää hyvin metsään.
Suppismetsät esiin hakulausekkeella
Edellä mainittujen reunaehtojen perusteella on mahdollista hahmotella raamit QGISissä ajettavalle metsävarakuvioiden valintalausekkeelle. Valintalausekkeen avulla metsävarakuviomassasta voidaan erotella halutut ehdot täyttävät kuviot. Ennen valintalausekkeen rakentelua kannattaa tutustua metsävarakuvioiden tarkkaan kuvaukseen, joka on esitetty erillisessä laskentataulukossa.
Etsitään siis sellaisia metsävarakuvioita, joiden metsätyyppi on vähintään tuore kangasmetsä. Valintaan on järkevää sisällyttää myös tuoretta kangasta rehevämmät metsätyypit eli lehtomaiset kankaat ja lehdot. Lisäksi massasta halutaan valita ainoastaan sellaiset metsävarakuviot, missä pääpuulajina on kuusi.
Haku halutaan lisäksi kohdistaa vanhoihin metsiin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi puuston kehitysluokan kertovaa ominaisuustietoa hyödyntäen tai vaihtoehtoisesti puuston keski-ikää kuvaavaa ominaisuustietoa hyödyntäen.
Hakulauseke voidaan syöttää QGISissä attribuuttitaulun kautta. Kuvassa 12 esitetään, miten attribuuttitauluun pääsee käsiksi edellisessä vaiheessa erilliseen tasoon tallennettujen metsävarakuvioiden tasonimeä (Outokumpu_metsävarakuviot) hiiren toisella näppäimellä klikkaamalla, ja valitsemalla avautuvasta valikosta Avaa attribuuttitaulu -kohta.
Attribuuttitaulu avautuu erilliseen ikkunaan (kuva 13). Hakulausekkeen rakentelu voidaan aloittaa 
-painikkeen (Valitse kohteet lausekkeella) takaa avautuvan ikkunan avulla.
Varsinainen hakulauseke syötetään avatuvan Select by Expression -ikkunan vasemmanpuoleiseen laatikkoon. Hakulausekkeen rakentelussa on mahdollista hyödyntää apuna vasemmanpuoleisen laatikon alla olevia operaattori-painikkeita sekä keskimmäisestä laatikosta löydettävissä olevia ominaisuustietokenttien nimiä, mitkä löytyvät Kentät ja arvot -kohdan vasemmalla puolella olevaa nuolta klikkaamalla.
Käytetyn hakulausekkeen näet tekstimuotoisena alla olevasta harmaapohjaisesta laatikosta. Metsätyypin kertova ominaisuustieto löytyy metsävarakuvioaineistosta nimellä FERTILITYCLASS, pääpuulajin kertova ominaisuustieto nimellä MAINTREESPECIES ja kehitysluokan kertova ominaisuustieto nimellä DEVELOPMENTCLASS. Arvot ko. ominaisuustietokentille löytyvät aikaisemmin linkitetystä laskentataulukosta.
"FERTILITYCLASS" <= 3 AND "MAINTREESPECIES" = 2 AND "DEVELOPMENTCLASS" = '04'Kehitysluokan sijaan haussa voitaisiin hyödyntää myös puuston keski-iän kertovaa ominaisuustietoa (ks. harmaapohjainen laatikko alla). Kysely on muuten samanlainen kuin aikaisemmin, mutta kehitysluokan sijaan käytetään keski-iän kertovaa MEANAGE-attribuuttia. Valinta kohdistetaan sellaisiin metsävarakuvioihin, joiden puuston keski-ikä on suurempi kuin 60 vuotta.
"FERTILITYCLASS" <= 3 AND "MAINTREESPECIES" = 2 AND "MEANAGE" > 60Kun hakulauseke on syötetty onnistuneesti, paina Valitse kohteita -painiketta. Kun valinta on tehty, attribuuttitaulun otsikkorivilla Selected-kohdassa voidaan havaita tästä kertova lukuarvo. Myös karttaikkunassa keltaisella korostetut metsävarakuviot kertovat siitä, että osa kohteista on valittu.
Valittujen metsävarakuvioiden tallentaminen paikalliseksi aineistoksi
Seuraavaksi valitut kohteet kannattaa tallentaa erilliseksi paikkatietoaineistoksi. Tämä tapahtuu valitsemalla hiiren toisella toisella painikkeella valinnan kohteena oleva taso karttatasopaneelista ja sitten Vie-valikosta Tallenna valitut kohteet nimellä… -kohta (kuva 15).
Tallenna valitut kohteet nimellä… -kohdan klikkaaminen avaa kuvassa 9 nähtävän Tallenna vektoritaso nimellä -ikkunan. Homma toimii samalla periaatteella kuin aikaisemmin tehty tallennus (kuva 9), mutta tasonimeksi kannattaa valita jokin sellainen, mistä käy selville, että kyse on suodatetuista metsävarakuvioista. Tässä esimerkissä GeoPackage-tiedoston nimeksi annetaan Valitut_metsävarakuviot.
Tällä kertaa ei kannata laittaa täppää kohtaan Laajuus (nykyinen: taso). Mikäli haluat lisätä aineiston heti kartalle, varmista että sinulla on täppä kohdassa Lisää tallennettu tiedosto kartalle. Tiedot syötettyäsi voit painaa OK-painiketta. Potentiaaliset suppilovahveropaikat on nyt eriytetty metsävarakuvioaineistosta omaksi aineistokseen. Esimerkkialueelle tehty toteutus on nähtävissä kuvassa 16.
Analyysin tulokset mukaan metsään mobiililaitteen avulla
Juuri toteutetun analyysin tulokset on mahdollista ottaa myös mukaan metsään. Eräs ratkaisu tähän on brittiläisen Lutra Consulting -yrityksen kehittämä Mergin Maps -ratkaisu, joka koostuu QGISiin ladattavasta lisäosasta, pilvipalvelusta ja mobiilisovelluksesta. Lisätietoja Mergin Maps -kokonaisuudesta löydät Mergin Maps -dokumentaatiosta.
Mergin Maps on toteutettu avoimella lähdekoodilla ja sen eri komponenttien lähdekoodit ovat nähtävissä GitHub-palvelussa. Mergin Maps -ratkaisun pienimuotoinen, ei-kaupallinen (100 Megatavua tallennustilaa pilvipalvelussa) käyttö on maksutonta, mutta vähänkään laajamittaisempaan käyttöön kannattaa hankkia maksullinen versio. Hinnoittelua (alkaen 25 €/kk) voi pitää erittäin kohtuullisena saataviin toiminnallisuuksiin nähden.
Mergin Maps -kokonaisuuden käyttö kannattaa aloittaa rekisteröitymällä Mergin Maps -palvelun käyttäjäksi. Palvelun rekisteröitymissivu on englanninkielinen niin kuin myös QGIS-lisäosa. Mobiilisovellus sen sijaan käännetty myös suomeksi. Rekisteröitymistä tarvitaan mm. siihen, että pilvipalvelu osaa synkronoida laaditun QGIS-projektin puhelimeen ja päinvastoin.
Tässä vaiheessa on syytä todeta, että Mergin Maps soveltuu paljon muuhunkin kuin QGISillä luotujen aineistojen katseluun maastossa. Se on ammattikäyttöön sopiva maastotiedonkeruusovellus, jossa tietojen syöttämisen toiminnallisuuksia on mahdollista kustomoida verrattain helposti QGISin lomakkeiden avulla. Ja osaapa Mergin Maps ottaa myös kuvia kohteesta; niitä voi myös tarkastella työpöytäympäristössä QGISin avulla.
Mergin Maps -QGIS-lisäosan asennus ja käyttöönotto
QGIS-paikkatietosovelluksen toiminnallisuuksia voi laajentaa lisäosilla. Tarjolla on lukuinen määrä eri tasoisia lisäosia. Ladattavissa olevia lisäosia voi etsiä ja asentaa QGIS-sovelluksen yläpalkin Lisäosat-valikon Hallitse ja asenna lisäosia -kohdan kautta (kuva 17).
Tässä esimerkissä ollaan kiinnostuneita Mergin Maps -lisäosasta, joten etsitään sitä yläreunassa olevan hakukentän avulla. Kun haluttu lisäosa on löytynyt, ja se on valittu listauksesta, nähdään siitä tietoja oikealla olevassa infoikkunassa. Lisäosa asennetaan oikealla alhaalla näkyvää Asenna lisäosa -painiketta painamalla (kuva 18).
Kun lisäosa on asennettu onnistuneesti, tulee se seuraavaksi konfiguroida. Lisäosan konfigurointi-ikkuna löytyy QGIS-sovelluksen ylävalikosta Lisäosat-valikon Mergin Maps -kohdan alta nimellä Configure Mergin Maps Plugin (kuva 19).
Mergin Maps -konfigurointi-ikkunaan syötetään rekisteröityessä antamasi tiedot. Username or email -kenttään syötetään sähköpostiosoite tai käyttäjänimi. Password-kenttään syötetään puolestaan rekisteröitymisen yhteydessä määrittelemäsi salasana.
Jos haluat tallentaa käyttämäsi tiedot, voit laittaa täpän kohtaan Save credentials. Mikäli sinulla ei ole vielä käytössä QGIS-paikkatietosovelluksen ns. pääsalasanaa (eng. Master password), huomauttaa QGIS sinua tästä ja pyytää määrittelemään sen.
Varmistu myös ettei sinulla ole täppää kohdassa Custom Mergin Maps server, sillä tässä esimerkissä hyödynnetään Lutra Consulting -yrityksen tarjoamaa palvelinta. Koska Mergin Maps on avointa lähdekoodia, voitaisiin sovellusta ajaa periaatteessa myös omalta kustomoidulta palvelimelta. Oman palvelimen osoite määriteltäisiin silloin tässä. Oman palvelimen mahdollisuus on muuten erinomainen lisäoptio mm. sensitiivistä (EU:n tietosuoja-asetus) dataa kerättäessä ja käsiteltäessä.
Kun tiedot on syötetty, voit testata yhteyttä Test Connection -painiketta painamalla. Ko. painike muuttuu aktiiviseksi kirjautumistiedot syötettyäsi. Kun kirjautumistiedot on syltetty ja yhteys palvelimeen testattu toimivaksi, voidaa painaa OK-painiketta.
Tallenna QGIS-työtila ennen synkronointia
Tietojen synkronointi Mergin Maps -ratkaisuun kannattaa aloittaa tallentamalla QGIS-työtila levylle. Mergin Maps pystyy hyödyntämään laajalti erilaisia QGIS-paikkatietosovelluksen ominaisuuksia mukaanlukien mm. erilaiset kohteiden kuvaustavat, OGC-rajapintayhteydet sekä PostGIS-tietokantayhteydet (kantaklusteriin täytyy olla pääsy ulkoverkosta).
QGIS-työtilan tallentaminen levylle voidaan tehdä joko työkaluriviltä levykesymbolia painamalla tai sitten QGIS.sovelluksen ylävalikon kautta (kuva 21). Ylävalikon kautta tallennus onnistuu Projekti-valikon kohdasta Tallenna nimellä… Määrittele avatuvassa ikkunassa tallennuspaikka työtilalle ja paina sen jälkeen OK-painiketta.
Mergin Maps -QGIS-lisäosan käyttäminen
Varsinainen sykronointi tapahtuu Mergin Maps -lisäosan mukanaan tuoman työkalupalkin avulla. Työkalupalkki esitetään kuvassa 22 ja se on olemukseltaan varsin simppeli käsittäen neljä painiketta. Uuden Mergin Maps -projektin määrittäminen tapahtuu 
-painikkeesta.
Plus-painikkeen painaminen avaa Create new Mergin Maps project -ikkunan (kuva 23). Ikkunassa valitaan menetelmä, jolla Mergin Maps -projekti luodaan. Valittavissa on kolme vaihtoehtoa. Meillä on jo olemassa koneelle tallennettu QGIS-projekti, joten hyödynnetään sitä. Tämä tapahtuu valitsemalla Package current QGIS project -painike.
Seuraavana Create new Mergin Maps project -ikkunassa määritellään, miten Mergin Maps käsittelee QGIS-projektissa olevia karttatasoja (kuva 24). Paikallisena GeoPackage-tiedostona olevia ”suppilovahverokuvioita” se ehdottaa pakattavaksi ja WMTS-rajapinnalta tulevia Maanmittauslaitoksen aineistoja jätettäväksi sellaiseksi kuin ne tällä hetkellä ovat.
Tarvittaessa osan tasoista voi jättää vielä tässä vaiheessa pois valitsemalla Ignore-valintaruudun. Lienee turvallista ajatella, että erilaisten OGC-rajapintojen avulla jaettavat aineistot kannattaa jättää Keep as is -moodiin, sillä lähtökohtaisesti niissä on jo kyse internetiin näkyvästä palvelusta (pl..mahdolliset sisäverkon palvelut).
Seuraavana vuorossa on Margin Maps -projektin omistajan, nimen sekä lokaalin tiedostopolun määritys. Oletusarvoisesti projektin omistajaksi on tarjolla se käyttäjä, joka on kirjautuneen Mergin Maps -ratkaisuun QGIS-lisäosan kautta. Projektin nimi määritellään kohdassa Project Name. Tässä tapauksessa nimeksi on annettu suppilovahveropaikat.
Mergin Maps -projektin paikallinen tallennussijainti määritellään kohdassa Create Mergin Maps Project in. Mergin Maps -projekti kannattaa tallentaa verrattain ”lähelle” varsinaista QGIS-projektia ettei sitä vaan kadota. Tiedostosijainnin pääsee osoittamaan kentän oikealla puolella olevasta …-painikkeesta.
Kun kaikki tiedot on syltetty, voidaan painaa Finish-painiketta. Edelliseen vaiheeseen pääsee Back-painikkeella ja prosessi on mahdollista keskeyttää Cancel-painikkeesta.
Kaikki on nyt valmista ja Mergin Maps -projekti on synkronoitu onnistuneesti Margin Maps -pilvipalveluun (kuva 26). Ikkunan voit sulkea Close-painikkeesta.
Mobiilisovelluksen käyttöönotto
Seuraavassa vaiheessa avataan Mergin Maps -mobiilisovellus. Jos et ole vielä ladannut sitä puhelimeesi, löydät sen App Storesta (iOS) ja Play Storesta (Android). Sovelluksen lataaminen on maksutonta eikä sen käyttö vaadi mainosbannerien pakkokatselua tai Ostoja ohjelmassa -tyylistä rahastusta.
Kun olet ladannut Mergin Maps -mobiilisovelluksen ja avaat sen ensimmäisen kerran, avautuu eteesi kuvassa 27 nähtävä näkymä.
Syötä ikkunaan sama Mergin Maps -käyttäjätunnus kuin QGIS-lisäosaan. Syötä myös salasanasi ja paina sen jälkeen Kirjaudu sisään -painiketta.
Mikäli olet unohtanut salasanasi, voit palauttaa sen Unohditko salasanan -toiminnon avulla.
Salasana-kentän oikealla puolella olevan silmäsymbolin avulla voit tarvittaessa näyttää/piilottaa salasanan.
Kun olet kirjautuneena sisään Mergin Maps -mobiilisovellukseen, näytölläsi näkyy kuvassa 28 näkyvä näkymä. Sovelluksen eri osiin pääset käsiksi alareunan toimintopainikkeiden kautta. Alku-sivulla näet pari vakioprojektia sekä mahdollisesti myös jo QGIS-lisäosan avulla luodun oman projektin.
Start here -projekti auttaa pääsemään alkuun mobiilisovelluksen perustoimintojen kanssa. Sitä kannattaa vähitäänkin vilkaista. sillä se sisältää hauskan tavan tutustua mobiilisovelluksen perustoiminnallisuuksiin. Projekti on englanninkielinen.
Yläreunassa akkusymbolin alla näet 
-symbolin. Sen kautta pääset tarkastelemaan käyttäjäprofiilisi tietoja.
Mikäli omaa projektia ei näy Alku-näkymässä, löytyy se Projektini-sivulta. Mergin Maps on hyvä ratkaisu organisaatiokäyttöön, ja eräs sen vahvuuksista onkin projektien sujuva jakaminen eri käyttäjille. Sinulle jaetut projektit näet Jaettu-painikkeen takaa. Mergin Maps sisältää paljon myös ns. kaikille avoimia, julkisia projekteja, niitä voi tarkastella Tutki-painikkeen avulla.
Projektin saa avattua näkyviin sitä napauttamalla. Projektissa hyödynnetään QGIS-paikkatietosovelluksessa Valitut_metsävarakuviot-aineistolle määriteltyä kuvaustapaa. Apua kuvaustavan muuttamiseen voi etsiä esimerkiksi QGISin harjoitusohjeesta kohdasta 2.4. Symbology (englanniksi).
Tässä esimerkissä (kuva 29) valituille metsävarakuvioille on määritelty kuvaustapa, missä niiden täyttöväri on läpinäkyvä sininen ja reunaviiva on punainen.
Taustakarttana on Maanmittauslaitoksen avoimesta WMTS-karttakuvapalvelusta haettava Maastokartta-karttatasoa. Nimensä mukaisesti se sopii hyvin maastossa liikkumiseen.
Liikkuminen kartalla onnistuu monista muista karttasovelluksista tutuin avuin, sormella raahaamalla ja nipistämällä.
Tämän esimerkin kontekstissä kenties tärkein Mergin Maps -mobiilisovelluksen tuoma lisähyöty on se, että voit hyödyntää mobiililaitteen sijaintipalveluja kohteille hakeutumisessa. Tämä onnistuu alareunassa olevan GPS-painikkeen avulla (kuva 30).
Karttanäkymässä näkyvä
-symboli kertoo sijaintisi suhteessa tausta-aineistona käytettävään Maastokarttaan (kuva 30). Sijaintiin keskittäminen onnistuu painamalla pitkään alareunan GPS-painiketta.
GPS-painikkeen oikealla yläpuolella oleva liikennevalosymboli kertoo tämänhetkisen sijaintitarkkuuden laadun; vihreä väri indikoi hyvää tarkkuutta, oranssi hieman heikompaa ja punainen heikkoa tarkkuutta. Tarkkuusheiton näet myös numerisena arvona karttaikkunan päällä olevasta laatikosta.
Ja sitten metsään
Avoimet paikkatietoaineistot, QGIS ja Mergin Maps tarjoavat digiajan työkalut sieniretken suunnitteluun. Suvuissa perimätietona siirtyvät tiedot sienipaikoista ovat toki varmempi tapa päästä hyville sieniapajille, mutta tuntemattomien alueiden tapauksissa paikkatiedot voivat hyvinkin johdattaa sienestäjän oikeanlaiseen metsikköön.
Kuvassa 31 maisemaa edellisessä kuvaruutukaappauksessa (kuva 30) esitetyn sijainnin läheisyydestä. Kuvassa näkyvän metsäpolun vasemmalla puolella on yli 100-vuotiasta mustikkatyypin kuusikkoa. Otolliset olosuhteet suppilovahveron esiintymiselle.
Ja tähän loppuun sitten vielä monesta sienestysoppaasta tuttu legendaarinen varoitus: opettele tunnistamaan myrkylliset sienet ja kerää vain sieniä, mitkä tunnistat 🍄
