paikkatietomies avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntija

Avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntija

Minua pyydettiin hiljattain kirjoittamaan blogiini artikkeli siitä, millaista on olla avoimiin paikkatietosovelluksiin erikoistunut paikkatietoasiantuntija. Pyynnön sisältävässä viestissä haluttiin kuulla asioita myös ns. nurjalta puolelta, joten positiivisten kokemusten vastapainoksi nostan esille myös avointen paikkatietosovellusten hyödyntämiseen liittyviä epäkohtia. Kuuntelen erittäin mielelläni saamaani palautetta, joten tässäpä tämän blogin ensimmäinen täysin lukijapalautteen innoittamana syntynyt kirjoitus. Toivottavasti tällaisia saataisiin jatkossa lisää.

Näkökulmaksi on valittu nimenomaan se, millaisia etuja/vaikeuksia avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten hyödyntäminen tuo käyttäjälle. Korostan tähän alkuun, että kyse on omista näkemyksistäni, ja joku muu voi nähdä asiat aivan eri tavalla. Blogia olen kuullut kutsuttavan joskus myös keskustelualustaksi, joten kuulisin erittäin mielelläni myös sinun näkemyksen asiaan. Sellaisen voit jättää artikkelin alle kommenttikenttään.

Avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntija soveltaa internetistä löytämäänsä tietoa

Polkaistaan homma käyntiin kaikista tärkeimmällä sanomalla. Avoimen lähdekoodin tekniikoita hyödynnettäessä ei voi kylliksi korostaa tiedon soveltamisen taitoa, sillä internetin GIS-aiheisilta keskustelupalstoilta löytyy lukuisia eri tasoisia ohjeita avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ongelmatilanteiden selvittämiseen. Toinen avoimen paikkatietosovellusten hyödyntäjälle konkreettisesti näkyvä ilmiö on yhteisöllisyys. Esimerkkejä suomaisesta avointen paikkatietosovellusten yhteisöllisyydestä tarjoavat mm. vuosittain järjestettävä FOSS4G Suomi -tapahtuma ja Oskari.org-alustan kehitystyö.

Internetistä on apua moneen ongelmaan, mutta valitettavan usein internetissä esitetty ratkaisu ei kuitenkaan istu yksi yhteen oman ongelman kanssa. Tällöin on syytä miettiä, että voisiko esitetty ratkaisu sisältää jotakin sellaista, jolla omasta ongelmasta ratkeaisi edes osa. Mahdollisesti jostakin toisesta kohtaa internetin syövereistä löytyy tieto toisen osan ratkaisemiseen ja kolmannesta paikasta kenties loput. Sopivasti eri lähteistä hankkimaansa tietoa soveltamalla ongelman saa yleensä ratkaistua tai vähintäänkin kierrettyä.

Avoimen lähdekoodin tekniikoita hyödynnettäessä ei voi kylliksi korostaa tiedon soveltamisen taitoa.

Avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten käyttöön vihkiytynyt paikkatietoasiantuntija tuntee todennäköisesti käyttämänsä tekniikan kaupallisia vastineita käyttäviä kollegoitansa paremmin. Tämä on seurausta siitä, että monissa tapauksissa ongelman ratkaiseminen avoimen lähdekoodin paikkatietotekniikoilla edellyttää syvempää teknistä osaamista kuin pelkästään se, että osaa painella graafisen käyttöliittymän painikkeita oikeassa järjestyksessä.

Monesti kyse on myös siitä, ettei kaupallisten sovellusten teknisiä ratkaisuja ole kuvattu loppukäyttäjille samassa tarkkuudessa kuin avoimen lähdekoodin ratkaisujen. Kaupallisten sovellusten toimintalogiikka ja järjestelmässä käytettävät ratkaisut kun tuppaavat olemaan niitä asioita (kirjakielikaverit käyttävät termiä bisneslogiikka), joiden takia kaupallisia järjestelmiä ylipäänsä hankitaan.

Aina ei tanssita ruusuilla

Täysin ongelmatonta ei avoimen lähdekoodin paikkatietosovellusten hyödyntäminenkään ole. Siinä missä internetistä ongituista tiedonpalasista kasattu ratkaisu saa parhaillaan aikaan vahvan onnistumisen tunteen, on tiedon etsiminen välillä myös erittäin puuduttavaa.

Puutuneisuutta esiintyy etenkin sellaisissa tapauksissa, joiden tiimoilta hakukone palauttaa kaikkea muuta kuin oman ongelman kannalta relevantteja asioita. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin onneksi harvassa. Jossakin tapauksessa ongelma ei vaan ratkea halutulla avoimella teknologialla, jolloin kannattaa suosiolla harkita jonkin muun (kaupallisen) teknologian soveltamista. Ja kyllä, avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksissakin on bugeja.

Avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntijan työteho ja valmiudet soveltaa erilaisia avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioita kärsivät siitä, mikäli organisaatiossa on rajoitettu käyttäjien mahdollisuuksia testata eri teknologioita ja sovelluksia itsenäisesti. Käytännön esimerkki tästä on rajoitettu käyttöoikeus omalle työasemalle, jolloin koneelle ei asenneta mitään pienellä vaivalla.

Joissakin tapauksessa ongelma ei vain ratkea halutulla avoimella teknologialla, jolloin kannattaa harkita jonkin muun teknologian soveltamista.

Liian tiukka politiikka toimii tässä suhteessa jarruna ja heikentää mielekkyyttä hyödyntää avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksia. Joissakin tilanteissa ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin turvautuminen omiin työvälineisiin ns. BYOD-meiningin mukaisesti.

Kummajainen, joka haastaa aiemmat toimintatavat

Avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntija haastaa omalta osaltaan myös organisaation johtamiskulttuuria. Saadakseen maksimaalisen hyödyn avoimen lähdekoodin (paikkatieto)teknologioista, tulee organisaation sitoutua ns. kokeilukulttuuriin ja kyetä sietämään uusien teknologioiden kokeiluun liittyvää ajoittaista epävarmuutta.

Organisaation sitoutumista vaaditaan myös siihen, että uusia teknologioita ja toimintatapoja kokeilevia henkilöitä tuetaan organisaatiossa sellaisella johtamisella, joka tähtää osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Avoimen lähdekoodin maailmassa hyviä keinoja oman osaamisen kehittämiseksi on alan (kansainvälisten) tapahtumien seuraaminen tai niihin osallistuminen sekä verkostoituminen samoja teknologioita käyttävien, mahdollisesti jopa saman alan, kollegoiden kanssa.

Myös resursoinnissa voidaan mennä metsään, sillä liian tiukalle viritetyt aikataulut ja resursointi eivät kannusta ketään kokeilemaan uutta ja riskeeraamaan asetettuja aikatauluja. Tällöin uusien teknologioiden koeponnistaminen jää tekemättä.

Myrkkyä kokeilukulttuurille on tuo myös se, että epäonnisen kokeilun jälkeen henkilö heitetään susille ja mahdollisuudet uusiin kokeiluihin evätään jatkossa. Uskallan väittää, että avoimen lähdekoodin teknologioiden hyödyntäjät hyötyvät ns. ketteristä organisaatiomalleista, joissa esimiehet näkevät itsensä hierarkkisen johtajien sijaan eräänlaisina mahdollistajina, ja ymmärtävät lisäksi IT-/paikkatietosubstanssiin liittyviä haasteita.

Osaaminen kulkee mukana – ja tulee hankkia itsenäisesti

Avoimen lähdekoodin paikkatietoasiantuntijan asiantuntemus kulkee mukana myös toimialalta toiselle siirryttäessä. Hommat uudessa työpaikassa on huomattavasti sujuvampaa aloittaa ilman pahimmillaan kymmenientuhansien eurojen sovellushankintoja, sillä avoimen lähdekoodin systeemit voidaan ottaa käyttöön ilman raskasta hankintabyrokratiaa.

Juridisesta näkökulmasta katsottuna avoimen lähdekoodin sovellusta käytettäessä ei myöskään synny minkäänlaista sopimussuhdetta tilaajan ja toimittajan välille, joten sovelluksesta voidaan luopua myös sujuvasti.

IT-järjestelmien maailmassa saattaa törmätä käsitteeseen toimittajalukko. Toimittajalukko on tilanne, jossa jokin tilaajaorganisaatiolle IT-järjestelmiä toimittava taho on saanut liian vahvan aseman heikentäen mm. tilaajaorganisaation mahdollisuuksia kehittää tilaamaansa järjestelmää edelleen joustavasti omassa tahdissa.

Mielestäni toimittajalukko -termille on olemassa sisartermi: osaamislukko. Osaamislukko syntyy tilanteessa, jossa oma osaaminen perustuu johonkin, mahdollisesti ainoastaan jollakin erityisellä toimialalla käytettyyn, suljettuun kaupalliseen teknologiaan. Osaamislukko vaikeuttaa siirtymistä eri järjestelmiä käyttävän työnantajan palvelukseen, ja voin näin ollen heikentää jopa uramahdollisuuksia.

Osaamiseen liittyy kuitenkin eräs epäkohta, johon toivoisin korjausta. Mielestäni osaamista avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioiden hyödyntämiseen tulisi antaa laajamittaisemmin jo alan asiantuntijuuteen tähtäävissä opinnoissa. On erittäin valitettavaa, että monissa paikkatietoalan opetusta antavissa oppilaitoksissa annettava opetus perustuu ainoastaan jonkin yksittäisen kaupallisen paikkatietosovelluksen varaan.

Osaaminen näiden teknologioiden hyödyntämiseen tulee hankkia itsenäisesti.

Em. tilanne johtaa helposti siihen, että oppilaitoksista valmistuu miltei valmiita X-nimisen sovelluksen hallitsevia ammattilaisia. Mutta entäs sitten, jos levitteen leivän päälle palkanmaksun muodossa tarjoava työnantaja käyttääkin sovellusta Y?

Yllä kuvattu tilanne johtaa siihen, että hyödyntääkseen avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioita laaja-alaisemmin, tulee osaaminen näiden teknologioiden hyödyntämiseen hankkia itsenäisesti. Tässä ei sinällään ole mitään haitallista, mutta mikäli tätä osaamista pitää hankkia uran alkutaipaleella, jolloin oman asiantuntijaprofiilin rakentaminen on muutenkin alkutekijöissään, ollaan pahasti hakoteillä.

Oskaristako paikkatietomiehelle kaveri?

Ja tähän loppuun vielä vastaus kysymykseen siitä, millaisia avoimen lähdekoodin projekteja minulla on tällä hetkellä työn alla. Jos jotakuta nyt oikeasti kiinnostaa tietää meikäläisen meneillään olevista virityksistä, niin raotettakoon tiedon verhoa inasen verran. Suurin yksittäinen lähiaikojen ponnistus tulee liittymään Oskari.org -alustan pystyttämiseen ja sen sielunelämään tutustumiseen.

Oskari-alustaa olen suunnitellut käyttäväni useaan eri tarkoitukseen, joista ensimmäinen on paikkatietopohjainen autopaikkarekisteri (ts. MRL 158 §:n mukaisten rakennusrasitteiden hallinta paikkatietopohjaisesti). Toinen merkittävä käyttökohde tulee olemaan maankäytön toteutusohjelman laadinnan yhteydessä toteutettavien paikkatietoanalyysien automatisointi/toteutus PostgreSQL-tietokannassa, ja analyysien tuloksina syntyvien paikkatieto- ja kartta-aineistojen jakelu rajapinta-/internetpohjaisesti.

Keskiössä molemmissa toteutuksissa tulee olemaan Oskari.org-karttapalvelu (mahdollistaa mm. aineistojen käyttäjätunnuspohjaisen katselun internetselaimessa eri alustoilla ja eri taustakartta-aineistojen kanssa), PostgreSQL/PostGIS-tietokanta (paikkatietoanalyysit ja aineistojen säilytys), GeoServer-karttapalvelin (aineistojen julkaisu OGC-rajapinnoilta ja aineistojen visualisointi WMS/WMTS-tasoille julkaistavien aineistojen tapauksessa) sekä QGIS-työpöytäsovellus (paikkatietokohteiden hallinta ja lisääminen).

Oskari-osaamisen kehittyessä, voi Oskarin päälle rakennettu aineistojen ylläpitotoimintokin (WFS-T) olla mahdollinen. Mielenkiintoisia, ja osaamista takuulla kehittäviä projekteja on siis luvassa 🙂

Millaisia kokemuksia sinulla on avointen paikkatietoteknologioiden ja -sovellusten käytöstä? Kommentoi alle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *